Posts tagged sven sonite

No millaista se sitten oli?

Spring Jamin odotus oli hermostunutta. Aiempina vuosina olin turhaan raahannut levypakkiani mukana, joten tällä kertaa se oli jäänyt Suomeen, kun kerrankin tarvittiin. No, nykyaikana tuollaiset ongelmat eivät ole kovin pahoja vaan posti kulkee ja bitti liikkuu.

Engelbergin konemusiikkiskene on kerran nähnyt DJ Bobon vierailun ja siinäpä se taitaakin olla. Se, että olimme tuomassa soitantoon ihan oikeaa ja vähemmän oikeaa rumpubassoa, aiheutti kyllä aikamoista jännitystä. Miten ihmiset ottaisivat meidät vastaan ja keskeytettäisiinkö bileet, tai vaihdettaisiinko vauhdista radion kuunteluun.

Mutta minulla oli helpoin tilanne. Fabio (Etelä-Afrikka) on ollut Engelbergissä jo monta kautta ja kaikki tuntevat hänet. Samoin Will (Sumuiset saaret) on ollut ainakin tämän kauden ja ihmiset tuntevat hänetkin. Ja he jäävät vielä bileiden jälkeenkin maahan. Minua ei kukaan enää muista, vaikka viime vuonna kauden olinkin, lisäksi lähden sopivasti (juuri lentokentältä kirjoitan) melko heti bileiden jälkeen, joten kasvojen menettäminen ei tällä kertaa ollut minun ongelmani vaan muiden.

Ja kyllä heitä jännittikin.. Luulin olevani paha jännittäjä, mutta alkoholin, nenänuuskan ja tupakan äärikäyttö ja muu hermoilu olikin muiden heiniä, eikä minun. Hyvä niin.

Fabio aloitti soittamaan kello 22:20 ja asetin tavoitteeksi, että kunhan yli yhteen asti saadaan soittaa. Paikka (Eden) menee yleensä kiinni 01-03 välillä, riippuen siitä paljonko porukkaa on paikalla. Eli yli yhden olisikin saavutus Lappeenrannassa tyhjille seinille soittaneelle kaverille (ja tietysti muillekin).

Saimme baarilta sen verran alkusykäystä juttuun, että klo 22-24 oli happy hour, pehmeät juomat puoleen hintaan. Ehkä sen takia paikka olikin jo 23 hyvin pullollaan ja 23:45 hyvinkin täynnä. Edeniin mahtuu noin 150 ihmistä.

Oli hienoa soittaa. Meidän taktiikka oli se, että kolme jätkää soittaa ja koska bileiden kestoaikaa ei tiedetä, niin soitetaan aina kerrallaan 40-60 min ja sitten vaihto. Fabio aloitteli ensin viidakkoölinällä, hidasta ja rikkobiittistä chillailua. Sitten itse tulin ikuisine ihqjunkkineni, eli D Kay, Logistics, Ben Sage kamaa. Sitten tuli Will ja jyräsi äärimmäisen hienoilla elektrohouse raidoilla.

Oma välivetoni oli kaikkein nopeinta musaa ja ihmiset vähän taputtelivat jalkaa lattiaan, mutta keskittyivät kaljan juomiseen. Will sai muhkeilla pörinöillään kansan tanssimaan, josta ehdottomasti propsit sinne. Hiton hyvät biisit kaveri oli valkannut.

Tuttuja oli paikalla paljon, hiihtopummit oli kutsuttu ja pakotettu paikalle ja kavereita ja naamatuttuja oli paljon. Kun ekan setin jälkeen kiertelin baaria, niin kaikki sanoivat että kivaa musaa ja että soitanko vielä lisää. Sanoin soittavani, jos ihmiset pysyvät baarissa ja ihmiset lupasivat pysyä. Ehkä yli yhteen päästäisiin.

Willin jälkeen soitti taas Fabio, mutta olin sinä aikana paljon ulkona viilentelemässä (ja kävin Yucatanissa haha), joten en oikeastaan tiedä mitä hän soitti. Fabio on joskus aikaisemminkin soittanut joissain bileissä ja Will sanoi kanssa soittaneensa joskus 8v sitten jotain. Ja itellä pari Lappeenrantakeikkaa ja jotain muuta häröilyä. Eli vahvalla pohjalla oltiin.

Toisella soittovuorolla soitin vähän napakampia biisejä, kuten Pendulumin ja Freestylersin Painkillerin ja Jump’n'Twistin. Ja huh, sehän alkoikin illan kaljaa kelanneeseen yleisöön toimia. Päätin unohtaa hissuttelun ja toisella soittokerralla kuultiin mm. High Contrastin näkemys Utah Saintsin Something Good biisistä, Matrix & Futureboundia parikin biisiä ja jotain muuta. Yleisö innostui, itsellä spagetit ja tukka heilui.

Oli mielettömän hienoa nähdä, kun yleisö tanssi ja heilui musiikin tahtiin, eikä ainoastaan kaverit, vaan ihan uppo-oudot tyypit. 40 minuutin jälkeen viitoin Fabiota soittamaan, minun oli päästävä vessaan.

Vessareissu oli täysin epätodellinen. Jokainen jonka olin kerran eläessäni nähnyt kehui ja taputti selkään. Et hyvää shittii paukutit. Ujo itäsuomalainen siinä sit hämillään, että no kiitos kiitos.. Vessassa joku halusi kätellä, eikä hänellä ollut aikaa odottaa, että olisin pessyt käteni. Todella epätodellista.

Olin niin hurmoksessa hyvästä vastaanotosta, että Strongbow merkkinen makujuoma upposi ihan tahdikkaasti ja loppuillan ajankuva ei ole täysin tarkka. Nousin lauteille ainakin kerran vielä, joskus kahden jälkeen, jolloin sitten runtattiin ihan täydeltä laidalta ja katsottiin, että mitä tämä yleisö kestää. Unknown Errorin Shadows (Unicron Remix), Prodigyn Voodoo People (Pendulum Remix) ja viimeisimpänä Noisian The Concussion ja yleisö vaan jaksaa tanssia. Itseasiassa kiipesivät baaritiskille ja sieltä sitten daivasivat yleisön joukkoon.. Meno oli aika irtonaista.

Biisejä tietämättömälle sanottakoon, että mister Nuancekin on ainakin aikoinaan omiin neurosetteihinsä kyseisen Noisian biisin kelpuuttanut. Eli hyvinkin karua meininkiä.

Hyvä fiilis jatkui aina 3:10 saakka. Välillä kävi yleisön seasta eräs suomalainnkin kaveri soittamassa, kovin oli siistiä, että ilman mitään ongelmia kaveri tuli vaan ja soitti. Jotenkin meininki oli vaan niin rentoa ja hyvää, ettei tarvinnut katsella nenänvartta, että kukahan tuokin luulee olevansa. Nyt ollaan sit Facebook frendejä!

3:10 Poke tuli seisomaan vaativan näköisenä soittopaikan eteen ja hipat olivat siinä. En muista edellisiä noin hyviä bileitä, itse sain lisäfiilistä vielä soittamisesta, mutta myös se kokonaisvaltainen hyvä ja reilu meininki baarissa oli oikein koskettavaa.

Ja meitä järjestävää tahoa oikein palkitsi se, että yleisö oli kestänyt meitä koko ajan ja vähän ylikin. Viinaakaan ei myyty enää 2:30 jälkeen ja silti tanssittiin ja heiluttiin aivan loppuun saakka. Enempää ei voi toivoa.

Ja kyllä yleisökin nautti. Erilaisuus, energia ja musiikki miellytti yleisöä. Toivon että itse omine lakritsikäsivartineni sain lisättyä tanssijoiden fiilistä, vaikka tyhmältähän se näyttää, kun tällainen kaveri heiluttaa käsiä ja tukkaa.

Great party! huudahtivat monet. Paitsi ne, jotka lähtivät klo 23:00 Spindleen ja totesivat siellä, että oli pakko tulla jo näin aikaisin, kun Edenissä soitettiin niin paskaa musiikkia. Kaikkia ei voi miellyttää.