Jasmo tietää paremmin
Posts tagged Musiikki
One
Kes 5th
Ite oon tainnu olla edustamassa (vaan en edustavana) aika monissa One-kekkereissä Tampereella, tänään juuri Pellavassa jylläävät jäävät väliin huomisten lakkiaisten vuoksi. Olen käynyt myös muutamissa muissa bileissä Tampereella, liQuidissa, Romancessa ja joissain satunnaisissa virityksissä, kuten jou-talon polkkabileissä.
One on aina erottunut edukseen, monella tavalla. Ensinnäkin venue on ollut aina hieman erikoinen, ensiksi Tanssitalo ja nyt Pellava, paikkoja jossa konemusiikkia ei varmaan koskaan aiemmin ole soitettu. Mestat on olleet myös aika toimivia, Tanssitalo oli ihan ok, mutta Pellava vielä parempi.
En tiedä, onko Onelaiset myyneet sitten sielunsa kaupallisuudelle, mutta ainakin screenit ja ääni ovat sellaisia, mihin muut järkkärit Tampereella eivät ole kyenneet. En ole vieläkään palautunut siitä pettymyksestä, minkä kuulin, kun Proteus iski jou-taloon voimalla, jota äänentoisto ei pystynyt alkuunkaan käsittelemään. Toista on ollut aina Onen bileissä ja edellisissä bileissä ensiajonsa kokenut F1-äänentoisto ei varsinkaan huonontanut tilannetta.. Vihdoin bileisiin saatiin oikeasti napakkaa saundia, myös ilman valtavaa äänenpainetta, joskin sitäkin ilmeisesti irtoaa.
Lineup on myös ollut aina hyvä. Jostain Onelaisilla ilmeisesti sitten rahaa valuu sisään sen verran, että isojakin nimiä saadaan soitolle ja tietysti Orion Onen residenttinä pelastaa huononkin muun selektion.
Jes, tänään en Oneen päässyt, mutta jatkakaa hyvää työtä, katsotaan seuraavalla kerralla.
Luovan alan ammattilaiset luovina
Tou 25th
Tänään uutisoitiin monessa mediassa siitä, kuinka laiton lataaminen aiheuttaa Suomen luoville ammattilaisille 350 miljoonan euron menetykset. Tutkimus oli mahtava edistysaskel edelliseen, tällä kertaa jokaista laitonta latausta ei laitettu suoraan tappioksi, vaan kysyttiin lataajilta, että moniko maksaisi. 30% lataajista väitti maksavansa ja siitä saatiin 350 miljoonaa euroa. Aikaisemmin nämä tutkimukset olisivat näyttäneet sitä reilun yhden miljardin euron tappiota, mutta nyt sitä ei tämän tutkimuksen mukaan tulekaan.. Tiedä sitten, kuinka iso toi koko bisnes on, eli montako prosenttia luovan alan kokonaistuloista tämän 350 miljoonaa euroa on. Tyypilliseen tapaan tutkimuksesta ei saa tarkempia tietoja, että mitä oikeastaan on kysytty ja mitkä tulokset tarkkaanottaen olivat ja miten johtopäätökset on tehty.
No, kaikki laskutaitoiset tietysti alkoivat funtsimaan auki tuota lukua. 350 miljoonaa on paljon rahaa, kun maa on näin pieni (reilu 5 miljoonaa asukasta, jos joku ei muistanut). Findance oli ehkä ensimmäinen uutispalvelu, joka hieman yhdisteli tietoja ja laski auki tuota summaa. Tuloksena on se, että jokaista warettajaa kohden iskeytyy 900 euron paine hankkia viihdettä. Eli jos waretat, aiheutat sisällöntuottajille keskimäärin 900 euron tappiot. Tässä huomionarvoista on se, että 900 euroa on summa, joka pitäisi käyttää lisää viihteeseen.
Tässä summassa on edelleen kaksi puolta. Jos keskimääräinen warettajan tekemä vahinko on 900 euroa vuosi, miksi korvausvaatimukset ovat niin valtavia? Toisaalta, 900 euroa on sellainen summa laitettavaksi viihteeseen, että sillä saa esimerkiksi yli 50 uutuus-dvd-elokuvaa vuositasolla lisää. Eli, jos et wareta, ostaisitko 50 elokuvaa vuodessa lisää? On helppo olla eri mieltä lukujen kanssa, nämä ovat taas kerran järjettömiä tutkimuksia.
Mielenkiintoinen kommariluku tulee myös luvusta 70. Nimittäin 70% ladatuista tiedostoista ei olisi kiinnostanut lataajaa niin paljon, että hän olisi sen ostanut. Sehän tarkoittaa sitä, että vapaamatkustuskulttuuri on imenyt itseensä kulttuuria melkein miljardin euron edestä, eikä se ole keneltäkään pois!
No, onneksi nämä järjettömät tutkimukset uppoavat ainakin osaan ihmisistä, valitettavasti se osa taitaa olla vaan aika merkittävä. Steffan Wallin haluaa tehostaa nettipiratismin vastaisia toimia. Yksi osa näistä jo käynnissä olevista toimista, on laillisen nettilatauksen puolesta messuava widenation. Ilmeisesti minä en kuulu kohdeyleisöön, sikäli jäätävää settiä. Toisaalta myös aika viihdyttävää. No, samallahan Steffan haluaisi antaa operaatoreille mahdollisuuden suoraan postittaa uhkailukirjeitä kotiin, jos jostain sieltä päin olevata IP:stä on vaikka ladattu jotain.
Niin, viimeiseksi vielä sellainen asia, että tuon tutkimuksen tilasi siis Lyhty. Kyseessä on siis pelkästään suomalaisille tuottajille kohdistuvat vahingot. Jonkun Lyhtyjampan juttujen mukaan, tämä 350M€ estää kulttuurialan kehittymisen Suomessa.
Että näin.
- Laittoman lataamisen musiikkialalle Suomessa aiheuttamat 73 miljoonan euron menetykset ovat vuositasolla lähes yhtä suuret kuin toimialan liikevaihto.
Sekalaisuutta
Huh 6th
Ennen ja muinoin kirjoitin usein otsikolla “sekalaista”, kun en muutakaan keksinyt – jotain piti kirjottaa ja asiaa oli monesta pienestä jutusta. Niin nytkin.
Sain vihdoin hoidettua käsiini Tuomas Kilven kirjan Blogit ja bloggaaminen. Enhän minä muuten, mutta kun olin jo kauan sitten kuullut tarinat siitä, kuinka Jasmon blogi on kuin onkin noteerattu oikein kirjallisuudessakin. Kirjassa listattiin 50 parasta suomalaista blogia ja JB oli sijalla 49. Oli sentään kaksi huonompaakin sijaa tarjolla, 50 ja poissa listalta.
Tiurakin on poissa listalta, kun kukaan ei ota hänen touhuistaan selvää. Tiura on kuin Timo Kalli vaalirahoitussotkussa, mutta Tiura sotkee vain omat kuvionsa, kun Kalli sai koko Suomen sekaisin. Ässä pimu, varmaan samasta poliittisesta tallista Suvi “golfkenttä” Lindenin ja Anneli “faksi” Jäätteenmäen kanssa.
Katsoin eilen laatudokumentin MTV3 Faktalta, kun oli tuo OpenAntenna (eeh). Nimittäin tuli pokerista dokumentti, Al Roker tutki pokeria. Komeasti pokeri saatiin yhdistettyä peliriippuvaisuuteen siten, että ensin puhuttiin pokerista yleisesti ja sitten haastateltiin peliriippuvaisia. Pokerin pelaaminen saatiin yhdistettyä mm. huumekauppaan, joka on jo ihan hyvää dokumentaatiota. Näitä huonoja ja tarkoitushakuisia dokkareita kun aikansa katsoo, ei voi välttyä fiilikseltä, että Maailman Lihavin Dokumentaristi Michael Moore ei välttämättä kuvaa maailmaa aina aivan sellaisena kuin se on.
Paras juttu dokkarissa oli, kun siinä korostettiin sitä, että vain yksi voi voittaa turnaukset (esimerkkinä oli WSOP). Että mitä niille muille siinä turnauksessa käy, finaalipöytään pääsee 10 breineintä tyyppiä mutta vain yksi voittaa. Tämä jotenkin osoittaa sen, että pokeri on tuuripeli. Tämän sanoi haastattelussa itseasissa joku uhkapelaamisen tohtori, ehkä arvo on hankittu 10 dollarilla Uzbekistanista. En tiedä miten tämä osoittaa sen, että pokeri on tuuripeli, mutta eikö finaalipöydän viimeinenkin saa jo useita 100k chippejä.. Tuskin se elämän kauhein päivä on.
Itsekin olen kokeillut joskus nettipokeria. Jonkunhan on annettava rahaa puolilaillisille veroparatiisiyrityksillekin. Mutta ei siitä sen enempää, WSOP:ssa ei nähdä.
Vanha mies kävi teknotansseissakin toissa viikonloppuna. Tampereella oli One ja meininki oli parasta aikoihin. Tutusti Orion hyppyytti lihapullaa eniten, Soro meni vähän ohisektoriin. Mutta kun Pellavasta (= bilepaikka) oli vain 400m kotiovelle ja matkalta sai pizzan, niin hyvä keikka siltäkin kannalta.
Kävin pääsiäisenä pousailemassa yhtenä päivänä Hervannan Alpeilla. Luntahan laskettelurinteissä vielä olisi, voisi aurinkoisena viikonloppuna tärräyttää Sappeeseen vetämään kauden viimeiset sohjot, ois nimittäin kelit varmaan sitä paljon pehmeät. Vaikka en tiiä saanko ketään houkuteltua mukaan, kun taitavat olla enemmän noita helihiihtäjiä nykyisin.
JB testaa: Mixxed up Cassis
Maa 25th
Tänään Jasmon blogi jatkaa testisarjaansa energiajuomien parissa. Laatukauppa Lidlistä löytynyt miXXed Up Cassis -energiajuoma päätyi työpöydälleni alle 80 snt tölkkihintaan (25cl).
Peruslähtökohtahan näihin uusiin energiajuomiin on aina melko kriittinen ja epäluuloinen. Battery Stripped on se juttu ja muut tulee perästä.
Mixxed Up Cassis on kuitenkin ensimaistamisella oikeastaan aika hyvää. Se ei ole kovin metallinen, kuten Sinebrychoffin energiajuomat tuppaavat olemaan, vaan luotaisen sokerisen pyöreä ja voimakkaan mustaherukkainen. Energiajuomakäyttäjien keskuudessa juoman maku saa lähinnä positiivisia kommentteja, joskin myös negatiivisia.
Suurin etu tässä on tietenkin hinta. Siinä missä 33cl Battery maksaa 2,50€ ylöspäin, maksaa 25cl Lidl-herkku alle euron. Ulkomailla kai ei energiajuomista olekaan totuttu maksamaan yhtä sairasta hintaa, kuin Suomessa, ainakin siltä tuntuu noin Sveitsin matkailua kokeilleena.
En tiedä miten toimii lantrinkina, ehkä siihen käyttöön perinteisempi energiajuoman maku voisi olla parempi. Kenties Onen etkoilla voi tällaista kokeillakin? Jos nyt vanha mies jaksaa lähteä teknohippoihin.
Euroviisut 2010
Tam 31st
Aiemmin minulta on kirvonnut euroviisukirjoitus silloin, kun Lordi oli tarjolla. Muistatteko vielä sen? Radiotoimittajat lupasivat syödä hatullisen paskaa, jos Lordi voittaa. Ihmiset lupasivat muuttaa maasta, jos Lordi pääsee edes euroviisuihin. Minä yllytin blogissa Lordia, että löylyttäisivät nyt sitä euroviisukansaa kunnolla ja hehän löylyttivät. Paskalakit on ilmeisesti jäänyt syömättä kuitenkin ja maastakaan ei ole ainakaan massoittain muutettu.
Itse en ole mikään eläkeläisfani. Humppaläppä kestää ehkä yhden tai kaksi coveribiisiä, mutta ei juurikaan sen enempää. Olinkin ihmeissäni, kun kuulin että Eläkeläiset on lähtenyt ehdolle Viisuihin ja pääsivät aina superfinaaliin saakka. Sikäli kirjoitukseni on myöhässä, että kansan syvät rivit eivät äänestäneet Eläkeläisiä jatkoon, vaan jonkun murrehuokailubändin. Toki keskustelupalstoilla esimerkiksi euroviisut.yle.fi:ssä on jo tuomittu äänestysprosessi epäselväksi, epäläpinäkyväksi ja myöskään välitystietoja ei kaikille tekstiviestin lähettäneille koskaan tullut. Perussettii.
Valitettavasti kunnollista showta Eläkeläisiltä ei löytynyt Youtubesta. Biisistä voi olla montaa mieltä, mutta ainakin se erottuu joukosta. Parasta niiden live-esiintymisessä kuitenkin oli se, että sääntöjä rikottiin mukavasti ja kun soittimet eivät kerta ole kytkettynä, vaan esitys tulee taustanauhalta, niin miksipä ei sitten joisi lavalla viinaa, takoisi lekalla soittimia, simuloisi seksiä soittimien kanssa ja niin edelleen. Koska show on tärkein, biisit on jo soitettu.
Katsoin finaalilähetystä jonkin verran nähdäkseni Eläkeläisten shown ja biisit oli kyllä juuri sitä tuttua huttua, kuten aina ennenkin. Siksi olisikin komeaa, kun Euroviisuihin olisi valittu Eläkeläiset, ei siksi että ne voittaisivat, vaan vahvistaakseen sitä kuvaa, että täältä Suomesta kajahtaa kaikenlaisia kummallisia vetoja Euroviisuihin, joista jotkut ovat jopa voittaneet koko shitin.
Mutta ei. Äänestyksen tai jonkun muun sekoilun jälkeen suomalaiset valitsivat jotain ihan muuta.
On muuten tuo lavashow aika uskomaton ja meininki huikea!
JB testaa: EKS Otus
Jou 4th
Mun on pitänyt jo kauan kirjoittaa arvostelua Otuksesta, vehkeestä jonka kaveri osteli dj-juttuja varten.
Kyseessä on siis tavallaan CDJ-kopio, mutta laite on tarkoitettu koko homman hoitamiseen, periaatteessa et tarvitse Otuksen ja tietoneen lisäksi mitään muita lisälaitteita kuin PA:n. CDJ-käyttäjälle perusominaisuudet kuten jog ja sen vinyylimoodi, cue + play logiikka, ovat tuttuja.
Testatessa tietokoneessa oli Traktor Scratch Pro. Muitakin välineitä voi käyttää, mukana tulee joku Live DJ tai vastaava, mutta siihen en sitten sen enempää tutustunut.
Otuksessa on siis idea, että vehkeessä on jog, vähän eq-ruuveja ja sitten kulmissa monisuuntaiset toimintanapit, lisäksi etulevy täynnä kosketusnäppäimiä, joihin voi bindata mitä vaan toimintoja. Itseasiassa kaikkiin nappeihin ja ruuveihin voi bindata omat toimintonsa, jotka haluaa. Esimerkiksi kaverini oli bindannut eq-ruuveihin filtteriasetukset, koska käytti erillistä mikseriä. Kannattaa katsoa Otuksen sivuilta lisätietoa, en oikein osaa kuvailla millainen laite on kyseessä.
Sanoisin, että Traktor Scratch Pro ja Otus pelasivat todella hyvin yhteen. Mutta Traktorin ja Otuksen käyttö tuntui tällaisesta kaverista, joka on niillä huonoilla cd-vispilöillä ensimmäiset biisinsä soittanut, huijaukselta. Traktorin tempon tunnistus on niin hyvä, että kun vauhdin saa synkkailtua ruudulta sadasosalleen oikein, niin vaihtojen aikana ei tarvitse korjata ollenkaan. Siksi myös kosketusnäyttöön perustuvat pitch toimii. Se toimii samalla tavalla kuin tietokoneiden laattahiiret, eli sormella kelaamalla saa pitchiä nostettua ja laskettua. Voisin kuvitella että “normaalissa” soitossa systeemi imisi ja kovaa, mutta Traktorin kanssa sillä ei ollut väliä.
Sanoisinkin, että Traktor Scratch Pro ja Otus on hyvä combo kilpailemaan itsensä DJ Heron kanssa, vaikka kohderyhmä toki on aivan eri. Jos ostaja siis haluaisi simuloida DJ-hommia, eikä kerätä pisteitä. Niin helppoa soittaminen Otus & Traktor -combolla on. Melkein liian helppoa.
Otuksessa on jännittäviä ajatuksia, kuten se, että yhdellä kontrollerilla hallitaan molemmat dekit, lähinnä niin, että alareunassa olevalla napilla valitaan, kumpaa dekkiä ohjaa. Voin vaan kuvitella miten helppoa on vahingossa koskea väärään dekkiin soittaessa..
Soittokokemusta minulle kertyi vehkeestä ehkä yksi tunti, toinen tunti suusanallista lätinää ja soiton seuraamista, enkä tämän syvällisempää arviota osaa antaa. Tavallaan järjestelmä tuntuu lelulta, mutta sillä voi tehdä ne kaikki asiat mitä “oikeillakin” laitteilla. Paitsi helpommin.
Otuksen ostamisella voisi oikeasti korvata DJ Heron, mutta hintalappu on hieman eri. Mutta niin ovat mahdollisuudetkin.
JB testaa: Philips SHE8500 nappikuulokkeet
Lok 27th
Ostin uudet nappikuulokkeet edellisten mentyä rikki. Edellisistä tykkäsin, ne oli jotkut Sonyn avoimet nappikuulokkeet, jotka olivat turvallisia kaupungilla ja omasta mielestäni äänenlaatu oli hyvä. Basso kuului, mutta äänimaailma oli muuten kirkas. Sitten kuulokkeet menivät koiran läpi.
Kävin pariin otteeseen pällistelemässä nappikuulokkeita keskustan Anttilassa ja Sokoksella. Edelliset olin ostanut Prismasta ja ne maksoivat muistaakseni 15 euroa. Nyt ostin “huvikseni” Sokkarilta Philipsin SHE8500 (miehen kuva kyllä kannessa..) napit. Ne on suljetut, eli tulee osin korvakäytävään ja vaimentaa ulkopuolista ääntä.
Superb sound lukee kannessa. Odotukset olivat aika korkealla, sillä hintaakin oli kaksi kertaa enemmän kuin vanhoissa Sonyissä. Hinta se on ylihintakin.
Mutta niin vaan meni rahat Kankkulan kaivoon. Kuulokkeet eivät pysy korvissa hyvin. Tosin en ole vielä käynyt kaikkia sovitekappaleita läpi. Ääni on hyvin bassovoittoinen ja tunkkainen. Niinhän se on, että näissä markettikamoissa yleensä Superb Sound ja vastaavat termit tarkoittaa että bassoa on paljon. 15 euron Sonyt oli kokonaisuudessaan paljon paremmat, vaikkei basso niin syvää ollutkaan.
Lisäksi suljettujen kuulokkeiden ongelmat tulevat voimakkaasti esiin kaupunkikuuntelussa. Nyt en tosiaan kuule mitä kassan täti sanoo, taikka sitä kun takana oleva pyöräilijä rinkuttelee kelloaan. Lisäksi kuulokkeiden johdon hiertäminen takin kaulusta vasten kuuluu sitten korviin rasittavana rahinana. Ainut etu suljetusta kuulokkeesta on pyörällä ajettaessa, kun suhina ei häiritse ja voit oikeasti kuulla musiikin ja jäädä näppärästi auton alle.
YHTEENVETO
Hyvää
+ Voi kuunnella pyöräillessä
Huonoa
- Kallis
- Tunkkainen ääni
- Suljetut kuulokkeet ei oo mun juttu tollaisessa tilanteessa
En suosittele kenellekään
Niin mites se Spring Jam?
Huh 1st
No millaista se sitten oli?
Spring Jamin odotus oli hermostunutta. Aiempina vuosina olin turhaan raahannut levypakkiani mukana, joten tällä kertaa se oli jäänyt Suomeen, kun kerrankin tarvittiin. No, nykyaikana tuollaiset ongelmat eivät ole kovin pahoja vaan posti kulkee ja bitti liikkuu.
Engelbergin konemusiikkiskene on kerran nähnyt DJ Bobon vierailun ja siinäpä se taitaakin olla. Se, että olimme tuomassa soitantoon ihan oikeaa ja vähemmän oikeaa rumpubassoa, aiheutti kyllä aikamoista jännitystä. Miten ihmiset ottaisivat meidät vastaan ja keskeytettäisiinkö bileet, tai vaihdettaisiinko vauhdista radion kuunteluun.
Mutta minulla oli helpoin tilanne. Fabio (Etelä-Afrikka) on ollut Engelbergissä jo monta kautta ja kaikki tuntevat hänet. Samoin Will (Sumuiset saaret) on ollut ainakin tämän kauden ja ihmiset tuntevat hänetkin. Ja he jäävät vielä bileiden jälkeenkin maahan. Minua ei kukaan enää muista, vaikka viime vuonna kauden olinkin, lisäksi lähden sopivasti (juuri lentokentältä kirjoitan) melko heti bileiden jälkeen, joten kasvojen menettäminen ei tällä kertaa ollut minun ongelmani vaan muiden.
Ja kyllä heitä jännittikin.. Luulin olevani paha jännittäjä, mutta alkoholin, nenänuuskan ja tupakan äärikäyttö ja muu hermoilu olikin muiden heiniä, eikä minun. Hyvä niin.
Fabio aloitti soittamaan kello 22:20 ja asetin tavoitteeksi, että kunhan yli yhteen asti saadaan soittaa. Paikka (Eden) menee yleensä kiinni 01-03 välillä, riippuen siitä paljonko porukkaa on paikalla. Eli yli yhden olisikin saavutus Lappeenrannassa tyhjille seinille soittaneelle kaverille (ja tietysti muillekin).
Saimme baarilta sen verran alkusykäystä juttuun, että klo 22-24 oli happy hour, pehmeät juomat puoleen hintaan. Ehkä sen takia paikka olikin jo 23 hyvin pullollaan ja 23:45 hyvinkin täynnä. Edeniin mahtuu noin 150 ihmistä.
Oli hienoa soittaa. Meidän taktiikka oli se, että kolme jätkää soittaa ja koska bileiden kestoaikaa ei tiedetä, niin soitetaan aina kerrallaan 40-60 min ja sitten vaihto. Fabio aloitteli ensin viidakkoölinällä, hidasta ja rikkobiittistä chillailua. Sitten itse tulin ikuisine ihqjunkkineni, eli D Kay, Logistics, Ben Sage kamaa. Sitten tuli Will ja jyräsi äärimmäisen hienoilla elektrohouse raidoilla.
Oma välivetoni oli kaikkein nopeinta musaa ja ihmiset vähän taputtelivat jalkaa lattiaan, mutta keskittyivät kaljan juomiseen. Will sai muhkeilla pörinöillään kansan tanssimaan, josta ehdottomasti propsit sinne. Hiton hyvät biisit kaveri oli valkannut.
Tuttuja oli paikalla paljon, hiihtopummit oli kutsuttu ja pakotettu paikalle ja kavereita ja naamatuttuja oli paljon. Kun ekan setin jälkeen kiertelin baaria, niin kaikki sanoivat että kivaa musaa ja että soitanko vielä lisää. Sanoin soittavani, jos ihmiset pysyvät baarissa ja ihmiset lupasivat pysyä. Ehkä yli yhteen päästäisiin.
Willin jälkeen soitti taas Fabio, mutta olin sinä aikana paljon ulkona viilentelemässä (ja kävin Yucatanissa haha), joten en oikeastaan tiedä mitä hän soitti. Fabio on joskus aikaisemminkin soittanut joissain bileissä ja Will sanoi kanssa soittaneensa joskus 8v sitten jotain. Ja itellä pari Lappeenrantakeikkaa ja jotain muuta häröilyä. Eli vahvalla pohjalla oltiin.
Toisella soittovuorolla soitin vähän napakampia biisejä, kuten Pendulumin ja Freestylersin Painkillerin ja Jump’n'Twistin. Ja huh, sehän alkoikin illan kaljaa kelanneeseen yleisöön toimia. Päätin unohtaa hissuttelun ja toisella soittokerralla kuultiin mm. High Contrastin näkemys Utah Saintsin Something Good biisistä, Matrix & Futureboundia parikin biisiä ja jotain muuta. Yleisö innostui, itsellä spagetit ja tukka heilui.
Oli mielettömän hienoa nähdä, kun yleisö tanssi ja heilui musiikin tahtiin, eikä ainoastaan kaverit, vaan ihan uppo-oudot tyypit. 40 minuutin jälkeen viitoin Fabiota soittamaan, minun oli päästävä vessaan.
Vessareissu oli täysin epätodellinen. Jokainen jonka olin kerran eläessäni nähnyt kehui ja taputti selkään. Et hyvää shittii paukutit. Ujo itäsuomalainen siinä sit hämillään, että no kiitos kiitos.. Vessassa joku halusi kätellä, eikä hänellä ollut aikaa odottaa, että olisin pessyt käteni. Todella epätodellista.
Olin niin hurmoksessa hyvästä vastaanotosta, että Strongbow merkkinen makujuoma upposi ihan tahdikkaasti ja loppuillan ajankuva ei ole täysin tarkka. Nousin lauteille ainakin kerran vielä, joskus kahden jälkeen, jolloin sitten runtattiin ihan täydeltä laidalta ja katsottiin, että mitä tämä yleisö kestää. Unknown Errorin Shadows (Unicron Remix), Prodigyn Voodoo People (Pendulum Remix) ja viimeisimpänä Noisian The Concussion ja yleisö vaan jaksaa tanssia. Itseasiassa kiipesivät baaritiskille ja sieltä sitten daivasivat yleisön joukkoon.. Meno oli aika irtonaista.
Biisejä tietämättömälle sanottakoon, että mister Nuancekin on ainakin aikoinaan omiin neurosetteihinsä kyseisen Noisian biisin kelpuuttanut. Eli hyvinkin karua meininkiä.
Hyvä fiilis jatkui aina 3:10 saakka. Välillä kävi yleisön seasta eräs suomalainnkin kaveri soittamassa, kovin oli siistiä, että ilman mitään ongelmia kaveri tuli vaan ja soitti. Jotenkin meininki oli vaan niin rentoa ja hyvää, ettei tarvinnut katsella nenänvartta, että kukahan tuokin luulee olevansa. Nyt ollaan sit Facebook frendejä!
3:10 Poke tuli seisomaan vaativan näköisenä soittopaikan eteen ja hipat olivat siinä. En muista edellisiä noin hyviä bileitä, itse sain lisäfiilistä vielä soittamisesta, mutta myös se kokonaisvaltainen hyvä ja reilu meininki baarissa oli oikein koskettavaa.
Ja meitä järjestävää tahoa oikein palkitsi se, että yleisö oli kestänyt meitä koko ajan ja vähän ylikin. Viinaakaan ei myyty enää 2:30 jälkeen ja silti tanssittiin ja heiluttiin aivan loppuun saakka. Enempää ei voi toivoa.
Ja kyllä yleisökin nautti. Erilaisuus, energia ja musiikki miellytti yleisöä. Toivon että itse omine lakritsikäsivartineni sain lisättyä tanssijoiden fiilistä, vaikka tyhmältähän se näyttää, kun tällainen kaveri heiluttaa käsiä ja tukkaa.
Great party! huudahtivat monet. Paitsi ne, jotka lähtivät klo 23:00 Spindleen ja totesivat siellä, että oli pakko tulla jo näin aikaisin, kun Edenissä soitettiin niin paskaa musiikkia. Kaikkia ei voi miellyttää.
Syksyn biisit
Lok 24th
Yleensä en paljon jaksa näihin blogimeemeihin kirjoitella, koska ne ovat mielestäni mielenkinnottomia pakkopostauksia, joita en ainakaan toisten blogeista jaksa itse lukea. Charni kuitenkin vinkkasi minulle mielenkiintoista top-5 biisit -meemiä ja se sattuu muutenkin kiinnostamaan, niin päätän vastata.
Biisit eivät ole järjestyksessä, enemmänkin kyseessä ovat tämän hetken huippubiisit.
The Cranberries – Animal Instinct (tjeu) (samalta levyltä myös Loud and Clear).
Syksyn pimetessä ja vesisateessa polkiessa pystyy vierottautumaan tilanteesta kuunnellen kyseistä biisiä. Ja kuinka ollakaan, voin melkein tuntea sen halvimpien nakkien aamuisen rasvantirinän, hikisten kamojen lemun, ja nähdä aamun sarastuksen vuorten takaa. Ehdottomasti aamubiisi. Tarinaltaan ei niinkään hieno, mutta biisinä hieno.
Matrix & Futurebound – Coast to Coast (Ft. Luis Smith) (tjeu)
Kyseiseltä Universal Truth albumilta oli aiemmin voimasoitossa lähinnä albumin nimikkobiisi, mutta sitten OlliS:n junkkamiksaukselta löytyi tämä biisi. Aivan huikea biisi ja aivan huikea bassline. Ja jälleen kerran osoittaa sen, että vaikka myös kunnon neuroilu tipahtaa, niin kyllä junkka yleisesti ottaen tarvitsee vokaalit. Coast to Coast näyttää hienosti, ettei voksujen aina tarvitse olla naisten laulamat ja silti toimii.
Pulser – My Religion (Lange Remix) (tjeu)
Tämä on ollut oikeastaan kestosuosikki aina, siksi helppo valita tällaiseen listaukseen. Sen jälkeen, kun tämä hitti Hollen ja Thomaksen Kosmossetissä aikoinaan soi, niin tätä biisiä on fanitettu. Tarpeeksi ihku, tarpeeksi kiksu, mutta ei kuitenkaan liikaa. Nykyisin jos tämä biisi tehtäisiin, niin suvantoon olisi laitettu breaksia, nyt kun kuuntelee, niin oikein hämää, kun ei olekaan!
Róisín Murphy - Overpowered (tjeu)
Tämä on uutta. Työpaikalla sain vinkin tästä ja koko Overpowered -albumi on soinut ahkerasti. Tästä en osaa antaa mitään syväanalyysiä, mutta saundi on tuoretta, erilaista ja tunnistettavaa. Jos tykkäsit Molokosta, niin kannattaa tsekata. En usko, että tämä biisi tulee olemaan kauaa omassa top-5:ssa, koska siihen ei ole mitään tunnesidettä, toisin kuin aiemmin mainittuihin.
D-Jon & Rotin – Alone In The Dark (tjeu)
Tätä biisiä minulla ei edes ole erillisenä biisinä, vaan joudun aina halutessani kuuntelemaan MySpacesta tai Decan Liquid -miksauksesta, jota onkin tullut juuri tämän biisin takia paljon kuunneltua. Taas kerran osoittaa voksujen voiman junkassa. Oikeastaan äänen käytön erikoisuus on nimenomaan se koukku tässä biisissä. Loistavan aloitusbiisin Deca kyllä valinnut.
Itse en jaksa kyllä haastaa ketään, tosin jos Techmun porukat listaisivat omia top vitosia, niin voisihan se olla mielenkiintoistakin.
Musiikki
Lok 8th
Sattuipa kerran automatkalla: Vanhojen levyjen joukosta kaivelin itse koostetun kokoelmalevyn kaikkea kohtuullisen poppia konemusiikkia, kuten Antilooppia jne. Autossa kannet avatessa huomasin, että sisällä ei ollutkaan odottamani levy, vaan sen sijaan levyllinen täynnä Nightwishiä ja Stratovariusta! Musiikkia Nightwishin ensimmäiseltä kahdelta levyltä, Angels Fall Firstiltä ja Oceanbornilta. Nuo levyt piti mainita erikseen sen vuoksi, että pystyn näin todistamaan kuunnelleeni Nightwishiä juniorimpana jo ennen kuin se breikkas isosti. Stratovariusta oli kai ainoastaan levyltä Visions, sattuneesta syystä biisilistausta ei levykannessa ollut..