Suomen talouslehdet

MoneySuomessa ilmestyviä talouslehtiä on tietysti monta, mutta verkkonäkyvyyden puolesta nostaisin kaksi ylitse muiden, Kauppalehti ja Taloussanomat. Kenties Arvopaperi kolmantena. Tämä kolmen kärki lienee merkittävin peluri internetissä suomenkielisen talousuutisoinnin kannalta.

Ketkä toimittavat näitä lehtiä? Eivät ne, jotka pääsevät Hesariin. Eivät ne, jotka saavat paikan Etelä-Saimaasta tai Karjalaisesta. Vaasan Ylioppilaslehti rähähtää nauramaan nähdessään kyseiset toimittajat. Iltasanomat ja Iltalehti kieltäytyvät molemmat kunniasta. Seiska pelaa luottotoimittajillaan, eikä tarvitse kyseisiä hakijoita töihin. Ratto sanoo, että heillä on tietyt kriteerit, joita nämä työnhakijat eivät täytä. Niinpä he joutuvat Taloussanomiin, Kauppalehteen ja Arvopaperiin.

Talousuutisointi on melkoisessa lamassa.
Kauppalehti: Katso mitä puhelinta Elop käyttää
Taloussanomat: Nytkö se alkoi? Valmistautuuko EKP koronnostoon?
Taloussanomat: Täällä asunnonostamista ei tarvitse pelätä
Arvopaperi: Katso millaisia 2011-tuloksia pörssin suurimmilta odotetaan
JB Toimitus: Säilytä mielenterveytesi! Älä lue paskoja lehtiä!

Nykyisin jos haluaa lukea laadukkaasti laadittua juttua, on käteen parempi valita Seiska kuin jokin talouslehti. Jos talouslehdessä yksikin otsikko alkaa Katso tai Tänne rahasi menevät on se suora indikaatio lehden paskuudesta.

Nokiaa käsittelevä uutisointi talouslehdissä ja jopa Hesarissa löi kaikki ennätykset. Toimittajalle aihe on herkullinen ja jotain pitää keksiä, jotta juuri hänen laatima juttu luetaan. Kommentteihin voi laittaa löytämänsä huonon nokiauutisointia koskevan otsikon, minä voin aloittaa: Nokia voi muuttaa WP7 ulkoasua (vrt. Karhu voi paskoa mettään)

En ymmärrä taloudesta kamalasti, pelaankin siis perustiukkaa peliä. Mutta mediakritiikkiä olen sen verran tässä internetaikana kehittänyt, että talouslehtien paskuus on alkanut ällöttää. Ei kai aina näin ole ollut? Tuntuu että talouslehdet pomppivat pahemmin kuin kvartaalitalous, jossa ensin ollaan lamassa ja potkitaan kaikki pihalle ja sitten vuoden päästä tehdään hupsis kaikkien aikojen paras tulos.

Seurasin jonkin aikaa uutisointia korkojen kehityksestä, kun ajattelin, että ehkä toimittajat pystyvät sanomaan siitä jotain järkevää. Vaan eivät pysty. Käytännössä uutiset ovat jonkun analyytikon suoria haastatteluita. Ja jokaisella analyytikolla on oma mielipide, joka sitten sellaisenaan ”painetaan” lehteen. Nordean pääanalyytikko: Korot nousevat vuoden loppuun mennessä. Hypon pääanalyytikko: korot pysyvät matalalla.

Lehdissä kehutaan vuoron kiinteää korkoa, välillä pitkää korkoa ja välillä suositellaan kaikkein lyhintä. Tilastot näyttävät, että kaikkein lyhin korko on ollut tähän saakka kaikkein todennäköisimmin myös halvin, mutta silti se ei estä lehtiä uutisoimasta pankkien myyntipuheenvuoroja esimerkiksi korkokatoista.

Näiden lehtien selaamisen kanssa onkin tullut mieleen, että mitä suomalaiset ammattilaiset sitten lukevat? Sijoitusammattilaiset, analyytikot jne. Ilmeisesti eivät ainakaan suomenkielistä tuotantoa. Vai löytyykö jostain vielä suomenkielistä, hieman pidempää ja jäsennellympää uutisointia taloudesta?

Itse Seligsonin asiakkaana nautin suunnattomasti heidän blogeistaan ja puolivuotiskatsauksistaan, vaikka minulla ei ole rahaa penniäkään niissä asioissa kiinni, joita niissä käsitellään. Eikä paljon muuallakaan. He kertovat asioista perinpohjaisesti, luotaavat yritystä ja sen johtoa, kertovat menneestä, arvioivat tulevaisuutta ja niin edelleen.

Takaisin lehtiin.

Minua oksettaa nykyinen internetuutisointiryntäily – eritoten talouden osalta – jossa tärkeintä on olla ensimmäinen, jotta saa klikkejä ja kun saa klikkejä, voi pyytää mainoksista enemmän rahaa. Se, onko uutisessa järkeä, onko se totta tai onko se täysin päinvastainen kuin tunti sitten lähetetty uutinen, ei ole relevanttia.

Asiakkaat yritetään huijata lukemaan lehden sivuja. Talouslehden. Eikö talouslehden pitäisi olla uskottava? Nämä meidän taitavat olla pelkkää paskaa.

Täten osallistun (turvallisesti tälläi helmikuun lopussa) Outi Vainiokulma-Immosen lanseeraamaan ”En klikkaa roskaa” -helmikuuhun. Suosittelen kaikille. Tai jos ei halua mihinkään somepaskaan sekaantua, niin kuinka olisi sitten en lue laaduttomia taloussanomalehtiä.