Blogien kommentointi

On harmillista, että Google Wave meni kaput. Tai eihän se vielä mennyt, mutta tulevaisuus näyttää vähintään epävarmalta ja ilmeisesti ainakin kehitysresurssit on heitetty hapelikkoon. Nimittäin yksi ominaisuus Google Wavessa oli, tai oli tulossa, jonka todella olisin halunnut. Nimittäin nettisivuille integroitavat wavet. Jokaisen blogipostauksen kommentit olisivat olleet wave ja olisi voinut yhdestä paikasta, Google Wavesta, seurata kaikkien kommentointien kehittymistä, kuten sitä, jos joku vastaa minulle.

Kommentointi blogeissa on muutenkin alamäessä, paitsi jos kirjoittaa homoista ja kirkosta. Ja itsellä se kiihotti vaan yhden ydinfyysikon kirjailemaan. Ehkä kirjoitin väärin.

Syy kommentoinnin vähyyteen on se, että ihmiset lukevat bloginsa feedeistä jollain ohjelmalla tai Google Readerilla. Minulla on todisteita, että jotkut teistäkin lukevat tätä Google Readerilla. Eikä siinä mitään, on äärimmäisen kivaa selata blogit vaikka kännykällä läpi, kun ne on siellä gReaderissa. Mutta entä jos kommentoin jonnekin jotain? Kun käyn wouhottamassa Ruohos Anan blogiin jotain, niin tuskin koskaan käyn katsomassa, josko kommenttiini on vastattu jotain. Ja kommentti unohtuu. Vuorovaikutusta ei tule, ei Ruohosen blogiin tai mihinkään oikeaan blogiin.

Palvelulle olisi tilaus. Kuinka saan blogiini sellaisen kommentoinnin, johon liittymällä käyttäjä saisi seurattua kommenttiketjuja järkevästi yhdestä paikasta. Olisiko tässä uuden palvelun paikka? Ehkä, tässä tipsiä teille hyvät uljaat web developerit. Voitte heilutella sitten minulle miljoonillanne, jotka saitte Googlelta kun se osti teidät.

Se olisi nimittäin hienoa. Ei siis se, että joku tällä idealla tekisi miljoonia, siitä olisin lähinnä kateellinen, vaan idea itsessään (jos kukaan ei tekisi sillä miljoonia). Kun kommaan Pauli Huhtiniemen blogiin, se kommentti menisi Palveluun ja kirjautuessani Palveluun näkisin onko siihen vastattu JA onko keskustelu jatkunut sen jälkeen. Voisin käydä sitten osallistumassa kommentointiin perinteisin keinoin, kuten haukkumalla kommunisteiksi, uhkaamalla muuttaa maasta ja niin edelleen.

Keskustelu on kuitenkin ihan kivaa. Harmi että se blogeista uhkaa karata Facebookiin ja Uuden Suomen Jouko Homosalaliitoille.

JB:n homoiluilta

Katsoin viime viikolla TV2 homoiluiltaa ihan sattumalta. Minua jotenkin perverssillä tavalla viehättävät nuo tuollaiset taistelukeskusteluohjelmat ja usein niissä saadaan ihmiset sanomaan mitä kummallisimpia asioita. Homoiluilta meni minunkin kokemuksella varustetulta kaverilta välillä sen verran yli, että oli pakko lepuuttaa itseään toisella kanavalla.

Olen seurannut asiasta virinnyttä keskustelua ja olen palanut halusta tuoda jotain omaa näkökulmaa asiaan – en ole vain keksinyt mitään, mitä ei olisi jo sanottu. Ajattelin kääntää oman, mielestäni melko liberaalin, arvomaailmani päälaelleen ja kirjoittaa blogijuttu siitä, kuinka hallitsevat ryhmät, kuten valkoinen heteromies tai kristillinen kirkko ei voi samaan tapaan arvostella muita, kuin muut arvostelevat sitä.

Mutta vaikka olen sataprosenttisesti tuon ajatuksen takana, niin aika vaikea sitä on tähän yhteyteen yrittää ympätä. Ei ainakaan sen jälkeen, kuin suosikkikansanedustajani ERÄS ilmoitti että hän hyväksyy kyllä homot, mutta se homoilu on vitun ällöttävää.

Joten se siitä sitten.

Homoparkki?

Tiedättehän, kun joka kaupungissa on tietekin omat urbaanit legendansa. Milloin mitäkin, prostituoitujen paikasta aaveiden näkymiseen. Tampereella on kanssa omansa. Sen mukaan homot etsivät seuraa toisistaan Tampereen Eteläpuistosta. No, huhu kuulostaa naurettavalta.

Mutta vain kuulostaa. Joka ilta koiraa ulkoiluttaessa parkkipaikalla on autoja, joissa istuu mies sisällä. Joskus autoissa on parkit päällä, joskus ei. Joskus parkkialueen viereisellä hiekkakentällä auto ajaa mutkitellen, kuin hakien valoilla jotain tai jotakuta. Joskus katuvaloja vastaan näkyy seisovan miehen hahmo, joka katselee ympärilleen. Aina näkyy parkkialueella ja ohitse kulkevalla tiellä matelevia autoja, jotka vierivät eteenpäin todella hitaasti.

En tiedä mitä siellä tapahtuu, mutta jotain todella epäilyttävää.

Lisäys:
Tämä ei todellakaan olekaan pelkkä huhu. Poliisitv vahvistaa asian:

Tampereen poliisi on tutustunut homoyhteisöön yli neljä vuotta sitten surmatun tarjoilija Pasi Aaltosen tapauksen yhteydessä. Pasi Aaltonen surmattiin raa’asti teräaseella kotonaan Satamakadulla viikonloppuyönä elokuussa 2002. Pasi oli viettänyt surmaa edeltäneen illan Tampereen kapakoissa, muun muassa homoseksuaaleille suunnatussa ravintola Mixeissä.

Pasin liikkeet tiedetään tarkkaan siihen asti, kun hän jäi taksista pois kotinsa edessä. Lähtikö hän tapansa mukaan ulkoiluttamaan koiria vielä yöllä ja tapasiko Satamakadulla asunut Aaltonen surmaajansa Eteläpuistossa, jossa partnereita etsivät homoseksuaalit usein kohtaavat? Yleensä uhri tuntee surmaajansa. Tässä tapauksessa poliisi pitää mahdollisena, että tekijä ja uhri olivat toisilleen aiemmin tuntemattomia.