by

Lyhyt uhkapelihistoria

It's only a problem if you're losing

Itse löysin internetpokerin joskus ehkä nelisen vuotta sitten. Syynä, paljastan tämän naurettavuuden uhalla, oli televisiosta tullut pokeriohjelma – ei, ei se Jaajon ohjelma. Olisiko se ollut jopa High Stakes Pokeria vai mikä? Se oli jännittävää katsottavaa, vaikka itse pokerin kanssa sillä oli hyvin vähän tekemistä.

Sitten eräänä päivänä löysin suomalaisia pokerisaitteja, jossa oli paljon puhetta internetpokerista ja työläisenä ymmärsin, että voin ihan hyvillä mielin kokeilla muutamalla kympillä pokeria. Itse suuntasin aluksi PartyPokerille, jossa piti olla paistikkaimmat pelit.

Tottakai, minähän siellä pelasin.

Muutaman pokerikäden jälkeen hankin Pyysingin kirjan pokerista, jonka myötä opin kippaamaan. Kuitenkin lupaukset siitä, että internetpokerista alkaa rahaa satamaan taskuihin pelkästään ABC-pokerilla ei ollutkaan ihan totta. Tai sitten en oppinut ABC-pokeria. Taso olikin noussun 2000-luvun alusta – ajasta josta kertovat kaikki urbaanit legendat humalaisista jenkeistä, joilla oli rahaa.

En ikinä mennyt poikki pokerissa. Eräänä päivänä kokeilin PartyCasinoa. Kokeilin rullapelejä ensiksi leikkirahalla ja kun leikkirahalla pelatessani huomasin, ettei tästä mitään voita, niin laitoin sitten oikeat rahani peliin, enkä voittanut. Tosin, kasinoiden rullapelien idea kai onkin joko hävitä tai sitten voittaa 20 000. Se kai motivoi minua.

Sen jälkeen olen vuosittain innostunut pokerista uudelleen. Se johtuu keväästä. Jokin tuoksu keväällä saa minut muistamaan sen, kun ensimmäisen kerran aloitin pelaamaan pokeria ja tästä ajatuksesta on hyvin lyhyt matka lunastamaan joku rebuy- tai first deposit -bonus. Tai lunastusyritykseen.

Tätä kautta on sitten surffailtu Betngolla, Everestillä, PartyPokerilla uudestaan ja tällä hetkellä PokerStarsilla. Olen pelannut myös Rayn pokeria, koska rahasiirrot ovat helppoja ja ilmaisia. Rayn kasinollakin olen pyörinyt. Jos RAY olisi oikea kasinofirma, sen softasta otettaisiin välittömästi eräs ominaisuus pois. Nimittäin, kun menet lisäämään rahaa tilillesi, näet samalla tilihistorian. Huomaat siirtäneesi 20e silloin ja tällöin ja yhtäkkiä puolessa vuodessa siellä onkin 500 eurolla pelattu rullapeliä.

Hyvän tahdon pelejä.

Mutta eipä siinä. Pokerissa olen ollut välillä ihan reilusti plussallakin, mutta se tuuri kääntyi. Nykyisin olen aika tarkkaan +-0 (siis kun kasinoita ei lasketa), sillä eräässä omppu h/l pöydässä kymmenen henkeä päättivät lähteä arpomaan preflop ja minulla sattui olemaan kädessä AA23 tuplasuittari. Kaikki meni siis all-in preflop ja vaikkei ompussa käsien aloituserot niin isoja olekaan kuin teksussa, käteni ”piti” ja sain pöydällisen taaloja. Sillä sitten sai paikattua pokeritappiot ja maksettua webfactionin hostauksen kolmeksi vuodeksi.

Mutta internetpokeri on varsin kivaa silloin, kun unohtaa ne bonukset. Bonukset ovat pahin mahdollinen viritys oman pelin tuhoamiseen. Mun pitää pelata paljon että saan bonusta ajaa lopulta siihen, että pelaa a) liian montaa pöytää b) väsyneenä c) silloin kun ei kiinnosta, kun yrittää jallittaa ittelleen jotain parin kympin bonusta.

Se on spedeilyä, mutta aina sitä ei tajua. Silloin kun sitä ei tajua, kannattaa ottaa hengähdystauko ja kirjoittaa blogiin ja jatkaa sitten kuoppausta – bonusten toivossa.

Kommentoi

Comment