Blogien kommentointi

On harmillista, että Google Wave meni kaput. Tai eihän se vielä mennyt, mutta tulevaisuus näyttää vähintään epävarmalta ja ilmeisesti ainakin kehitysresurssit on heitetty hapelikkoon. Nimittäin yksi ominaisuus Google Wavessa oli, tai oli tulossa, jonka todella olisin halunnut. Nimittäin nettisivuille integroitavat wavet. Jokaisen blogipostauksen kommentit olisivat olleet wave ja olisi voinut yhdestä paikasta, Google Wavesta, seurata kaikkien kommentointien kehittymistä, kuten sitä, jos joku vastaa minulle.

Kommentointi blogeissa on muutenkin alamäessä, paitsi jos kirjoittaa homoista ja kirkosta. Ja itsellä se kiihotti vaan yhden ydinfyysikon kirjailemaan. Ehkä kirjoitin väärin.

Syy kommentoinnin vähyyteen on se, että ihmiset lukevat bloginsa feedeistä jollain ohjelmalla tai Google Readerilla. Minulla on todisteita, että jotkut teistäkin lukevat tätä Google Readerilla. Eikä siinä mitään, on äärimmäisen kivaa selata blogit vaikka kännykällä läpi, kun ne on siellä gReaderissa. Mutta entä jos kommentoin jonnekin jotain? Kun käyn wouhottamassa Ruohos Anan blogiin jotain, niin tuskin koskaan käyn katsomassa, josko kommenttiini on vastattu jotain. Ja kommentti unohtuu. Vuorovaikutusta ei tule, ei Ruohosen blogiin tai mihinkään oikeaan blogiin.

Palvelulle olisi tilaus. Kuinka saan blogiini sellaisen kommentoinnin, johon liittymällä käyttäjä saisi seurattua kommenttiketjuja järkevästi yhdestä paikasta. Olisiko tässä uuden palvelun paikka? Ehkä, tässä tipsiä teille hyvät uljaat web developerit. Voitte heilutella sitten minulle miljoonillanne, jotka saitte Googlelta kun se osti teidät.

Se olisi nimittäin hienoa. Ei siis se, että joku tällä idealla tekisi miljoonia, siitä olisin lähinnä kateellinen, vaan idea itsessään (jos kukaan ei tekisi sillä miljoonia). Kun kommaan Pauli Huhtiniemen blogiin, se kommentti menisi Palveluun ja kirjautuessani Palveluun näkisin onko siihen vastattu JA onko keskustelu jatkunut sen jälkeen. Voisin käydä sitten osallistumassa kommentointiin perinteisin keinoin, kuten haukkumalla kommunisteiksi, uhkaamalla muuttaa maasta ja niin edelleen.

Keskustelu on kuitenkin ihan kivaa. Harmi että se blogeista uhkaa karata Facebookiin ja Uuden Suomen Jouko Homosalaliitoille.

JB:n homoiluilta

Katsoin viime viikolla TV2 homoiluiltaa ihan sattumalta. Minua jotenkin perverssillä tavalla viehättävät nuo tuollaiset taistelukeskusteluohjelmat ja usein niissä saadaan ihmiset sanomaan mitä kummallisimpia asioita. Homoiluilta meni minunkin kokemuksella varustetulta kaverilta välillä sen verran yli, että oli pakko lepuuttaa itseään toisella kanavalla.

Olen seurannut asiasta virinnyttä keskustelua ja olen palanut halusta tuoda jotain omaa näkökulmaa asiaan – en ole vain keksinyt mitään, mitä ei olisi jo sanottu. Ajattelin kääntää oman, mielestäni melko liberaalin, arvomaailmani päälaelleen ja kirjoittaa blogijuttu siitä, kuinka hallitsevat ryhmät, kuten valkoinen heteromies tai kristillinen kirkko ei voi samaan tapaan arvostella muita, kuin muut arvostelevat sitä.

Mutta vaikka olen sataprosenttisesti tuon ajatuksen takana, niin aika vaikea sitä on tähän yhteyteen yrittää ympätä. Ei ainakaan sen jälkeen, kuin suosikkikansanedustajani ERÄS ilmoitti että hän hyväksyy kyllä homot, mutta se homoilu on vitun ällöttävää.

Joten se siitä sitten.

JB testaa: Messukylän hikikebab

Nythän kävi niin, että Messukyläntien varteen on tullut uusi kebab-paikka jonkun muun paikan tilalle erääseen ränsistyneeseen taloon. Vaikka talon julkisivu ja takaosa näyttää siltä, että se romahtaa minä hetkenä hyvänsä, on siihen remontoitu sisälle ihan hyvät kebab-paikan tilat. Historian ja talon ulkoasun vuoksi innokkaatkaan kebabnistit ei uskaltaneet käydä siellä, joten JB tunsi vastuunsa ja lähti testaamaan kyseisen paikan 3 hengen testiryhmällä. Kebabnälkää pohjustettiin 3 tunnin ulkoilulla.

Testiryhmä odottaa kebabin saapumista

Testiryhmä odottaa kebabin saapumista

Huomaa komea tiiliverhoilu taustalla. Tilat olivat, ainakin vielä, puhtaat, eikä paikka ollut lähellekään niin hikinen kuin olettaa saattoi. Lasit oli käännetty mäkistä, ja kuten alla olevasta kuvastakin huomaa, niin tuttu mäkkilogo siellä laatikon kyljessä pilkistää. Sisällä oli melko lämmin.

Markkinoinnin 101 oli jäänyt tankkaamatta, kun ulkona mainostettiin että kebabit ja pizzat alkaen 5 eur, mutta sisällä ilmenikin, että kaikki maksaa nyt avaustarjouksena 3,60. Hinnasta ja kassakoneesta voi päätellä myös, että kirjanpidon peruskurssi ja verotuksen ABC ovat jääneet heikommalle huomiolle.. Mutta sinänsä nämä asiat eivät poikkea muista kebabbiloista.

Messukylän Hikikebab, vimpan päälle hieno sisältä

Messukylän Hikikebab, vimpan päälle hieno sisältä

Varrasta ei näkynyt, mutta myöskään mikron kilahdusta ei kuulunut. Ehkä kello oli revitty mikrosta irti (vinkki vaan sinne Lahteen). Annokset tulivat nopeasti (tosin paikalla ei ollut meidän lisäksi muita odottamassa ruokaa), niiden koko oli hyvä ja maku oli ihan ok. Ei mikään jumalainen (tykkään esim Drinan mätöistä aika reilusti enemmän), mutta ei myöskään mikään rasvavelli.

Kokonaisuutena testiryhmämme mielipide paikasta oli yksimielinen 8, ottaen huomioon hintatason. Myöskään jälkipoltteet mahassa eivät äityneet satunnaista murahtelua ja savuttamista pahemmaksi, toisin kuin esimerkiksi siellä Lahdessa..

JB heittää nyt pallon Kebabille.comille, joka saa jatkaa paikan arviointia. Vielä arviota ei ollut.

Hyvää syksyä

Tänään ajattelin tehdä ihan erillaisen postauksen kuin normaalisti. En aio valittaa mistään. Ajattelin toivotella hyvää syksyä lukijoille.

vinkkejä syksyn viettoon jasmon blogista.

Syksy meinaa sitä, että talvi alkaa lähestymään. Tulisiko meille yhtä hieno talvi kuin edellinen – toivottavasti. Toivottavasti ei kuitenkaan niin kylmä, mitä puolalaiset veikkaa. Syksyllä näkyy luonnossa hetken aikaa värejä, jotka voi joku keritä huomaamaan ennen harmauden hyökkäystä.

Syksyllä alkaa talven suunnittelu. Milloin mennään Rukalle ja miksi taas sinne? Entä milloin Leville ja onko Nororokotukset kunnossa. Otetaanko alppiretki, luokkaretki vai häämatka.

Ei syksy hullumpaa aikaa ole. Hyvää syksyä kaikille lukijoille.

Ja ei. Tämä ei ole mikään lopetusuutinen. Ja ei, tämä ei tarkoita sitä, etteikö seuraavassa postauksessa valiteta maailman menosta silmät liekeissä. Mutta tämä hetki nautitaan rauhasta.