by

JB testaa: Pyhä 2010

Minulla on Suomessa kaksi hiihtokeskusta, joissa haluaisin käydä ja joissa en ole käynyt: Pyhä ja Pallas. Enää vain Pallas on käymättä. Pallas on siitä lupaavan kuuloinen paikka, ettei sillä oikein kunnon nettisivujakaan taida olla. Mutta se Pallaksesta, JB sai menneellä viikolla mahdollisuuden lähteä jyristelemään pakettiautolla kolmestaan melkein 2000 kilometria ja kukapa siitä voisi kieltäytyä. Täältä tullaan Pyhä!

Jos Koli on Suomen Chamonix, niin Pyhä on .. Lapin Koli. Lumetukset kesken vaikka pakkasta on ollut ties kuinka kauan, ruuhkaa ei missään – tai ei oikeastaan juuri ketään missään. Tällä kertaa hiihtoretki oli poikkeuksellisesti hiihtopainotteinen ja viihde jätettiin vähemmälle – aivan kuin vaihtoehtoja olisi edes ollut. Niinpä hiljaisuus rinteissä ja jonojen puute oli viehättävä yhdistelmä.

Työntekijöilläkään ei ollut kiire. Moderni teknologia oli tehnyt hissimiehen turhaksi ja lipunmyynnissä jäbällä oli aikaa tarinoida laseista, kypäristä ja sitten kun huomasi, että meille pitäisi antaa alennusta kaikesta, niin hiihdosta, Pyhän mahdollisuuksista ja reikäisistä Sweetin housuista. Paikka haussa. Jotenkin ei edes yhtään ärsyttänyt, kun kaveri sanoi, että hinnat joilla kauppaa käydään lukee tuotteissa, että turha siun etelän hetelmä o tulla siihen hyppimään. No, Pyhällähän oli kaksi yhden hinnalla kampanja ja hiihdimmekin varsin järkevään hintaan, joskin meitä oli tyhmästi vain 3 kpl, niin ei saatu täyttä etua.

Pyhällä hyvää hiihtoa

Hyvää hiihtoa Pyhällä tutkii Knomppi

Pakettiauto antaa mahdollisuuksia ylivoimaiseen gearin ylilastaamiseen, joten sitähän sitten otettiin. Tosin Matson hannaamisen takia ei otettu väkisinhiihtosuksia, vaikka tilaahan olisi ollut.  Vivaro kulutti matkalla vähän vajaa 8,5l/100km, joten siitäs saitte ituhipit!

Laskin koko reissulla tasan yhden rinteen. Rinnesuksia ei olisi siis tarvinnut ottaa mukaan, mutta tulipahan otettua. En kyllä laskenut tuotakaan rinnettä rinnesuksilla, vaan väsynein reisin M999 elaneilla. Mutta hyvän tuntuiset rinteet Pyhällä on. Jyrkät mäet ja vanha tuolihissi eivät olleet auki, kiitos tuulen, joten kovin montaa rinnettä en nähnyt, mutta profiili on mukavan vaihtelevaa, silti viettävää. Tosi mukavan oloista. Ehkä yksi rinneilta olisi voinut olla kohdallaan, mutta kun toimistotyöläisen reidet ja polvet on aivan valkoista lakritsia muutaman tunnin mettähössötyksen jälkeen, niin minkäs teet.

Nimittäin offarilaskua Pyhällä oli kivasti.

Matso laskee Pyhällä putikkaa

Matso & putikka & Pyhä

Pyhällä on kai kaksi paikkaa, mihin Turistitkin osaavat, Aittokuru ja Isokuru, tai jotain tuollaista. Isokuru oli sikäli tuulen armoilla (tai sinne meno), että jos sinne olisi menty, olisi se laskettu vain kerran. Mutta eipä menty, koska siellä ei saa liikkua suksin, joku kansallispuistohan se. Ja siellä Elan olisi ollut 25 milliä liian kapea suksi, joka olisi vaan jäänyt harmittamaan. Sumolla elämä olisi vaan niin paljon helpompaa, paitsi takaisin skinnatessa.. Lunta siellä vaikutti olevan paljon. Muodostelmien ja lumirakenteen perusteella voi ehkä heittää villin veikkauksen, että se tänä vuonna talven edetessä vielä humpsahtaa alas, kokonaan tai osittain. Kannattaa siis vähän varoa.  Joku maisemareittihän siellä alla menee.

Aittokuru ei sen sijaan ollut suojeltu ja soramonttumaista olemusta käytiin ihailemassa pari kertaa aivan pohjalta saakka. Lunta oli paikoittain todella paljon, mutta mitään varsinaisia pohjia ei ainakaan kivisillä alueilla tuntunut olevan ja sen kuuli. Erilaisia variaatioita siinä hiihtämällä saatiinkin kulutettua, ei yksi, eikä kaksi vaan kolme kokonaista hiihtopäivää. To-pe ei paljon ruuhkaa ollut, lauantaina oli jo muutama muukin, mutta ehkä 5.

Ja se oli outoa. Miksi siellä oli niin vähän offarityyppejä? Ja mikä niiden asennekin oli? Rinnekahviossa tultiin ehkä vaan heittämään läppää, eikä jurotettu ja mulkoiltu toisia, jotka melko varmasti just kävivät laskemassa yhden linjan iteltä pois. Paikalliset eivät käyneet katkomassa suksia ja muutenkin tosi rento meininki. Mitäs tämä on? Ei tämmöiseen osaa suhtautua. Pitäisi mennä itse kausariksi Pyhälle vähän ärisemään ja tuomaan sitä Ison Maailman meininkiä.

Knomppi hiihtää hyvää putikkaa Pyhällä

Knomppi hiihtää hyvää putikkaa, jossain Aittokurulaisen suunnalla

Keli ei aivan ollut täydellinen. Topissa tuuli ja keli oli sinkkinen ja kuvaaminen oli aivan turhaa, paitsi viimeisenä päivänä aurinko välillä vilahteli ja kannoin sitten kameraa mukana. Otokset nyt toimivat lähinnä todistusaineistona siitä, että putikkaa oli, vuoden hiihtokuvaa ei nyt ehkä saatu. Harmi kun ei paistanut aurinko, tosin kameragearissakin on jälleen vajausta.. Aina vähän edellisestä jäljestä sivummalle siirtyessä sai oman siivun, siinä olisi ollut kiva kuvatakin. Mutta opin taas paljon, kuvaamisesta.

Simo aikoinaan mulle on kuvaamisesta opettanut yhden asian, eli että kameralaukku kiinni kuvatessa rinteessä. No, se on hyvä neuvo. Alas laskevan kuvauskohteen (urpon) lumet kun heittää reppuun ja kameralaukkuun, niin seuraavat pari tuntia saakin istua MaailmanKuivaimen alla. No, no worries, mitään ei hajonnu ja muistutti taas, että perusasiat on perusasioita.

Pyhähän on joku 180km Rukalta. Tuolla lisäajomatkalla saa oikean tunturin, hyvän profiilin, mahdollisuuden offarivetoon ja hyvän rennon mestan. Minkä ihmeen takia me oltiin nytkin joulukuussa Rukalla?

YHTEENVETO
Kiitämme:
+ Profiili
+ Fiilis
+ Putikka

Moitimme:
– Saakeli kun jomottaa polvia, kun päivät seisoo ankkurihississä pohjat ruvella olevien läskien suksien kanssa
– Lippujen hinnat (päivä 33e)
– Hissimiehetön hissi, jolla Etelän Turisti ei osaa mennä yksin

Kommentoi

Comment

  1. Hei Aittokuruhan oli kultaisen 2000-luvun alussa ihan vapaalaskun SM-kisojen näyttämönä…

    PS: Astra kuppasi Rukan reissulla vähän vajaata viittä, tosin gearinkuljetuskapasiteetti on ”vähän” köyhempi kuin Vivarolla.

  2. Joo mietin tuota samaa Vappaalaskun S&M:ää jotain A-kuluaarin pätkää laskiessa. Noh, kyllähän siinä saap temppuilla, mutta ei siinä varsinaisesti yhdelle vedolle kummia korkeuserometrejä ääriseinällä tuu. Ja Ari Heinilä poltti VHS-nauhaa, toki. Pitäskin jostain kaivaa se Pyhä Extreme, ei vaan oo laitteita millä sen sais näkymään…

  3. Voi että, melkei tuli kyynel ku Pyhä on nii paras.
    Rukat ja Levit voi todellaki jättää väliin.

    Pallaksella tunnelma on ehkä vielä jännittävämpi, kun siellä käyt niin liityt sinäkin Pallas-hotellin laajennuksen vastustajiin! :)
    Eläköön aikamatkailu 80- (vai 70-) luvulle!

  4. Joo Iso A. antoi Beta camin laulaa ja meitsi veivas käsitarkennusta nakit jäässä omasta Canonista…

    Onha siel rinteenpuolen päässä ihan hyviä lojhauksia tarjolla, esim. Ainosdroppi ja snogansurmaajan kieleke jne. klassikot.

    Pallaksel on kyll oltu yötä niin hissin viereisessä lautakodassa, kuin tunskan takana laavulla, kun oltiin skinnaan takamaastolinjoja.