Aika useana vuonna peräkkäin on tullut avattua kausi Rukalla, mutta se kai ei ole mitenkään erikoista, kun ajattelee, siellähän se kausi myös joka vuosi alkaa ensimmäisenä. Tällä kertaa ei menty opiskelijaporukalla, opiskelijoita ei ollut minun lisäksi muita ja toisaalta voiko minuakaan opiskelijaksi sanoa, kun en asian eteen saa mitään tehtyä.
Joka tapauksessa, Rukalle mentiin, samalla saatiin pieni testi millainen Mazda6 farmari on. Kuin sattumalta olin samankaltaisia kärryjä jonain heikkouden hetkenä katsellut nettiautosta jo.. Mutta eipä hypitä aiheista toisiin. Joskus puoli neljältä päästiin Tampereelta lähtemään ja perillä Rukalla oltiin 01 jälkeen. Matkalla oli yksi pidempi (yli tunnin) breikki Oulussa, samalla myin vanhan ”kittiputken” pois (Canon ef-s 17-82/4-5.6 IS USM), nyt vaan uutta kattelee tuolle polttovälille.. Taas meinaa jutut karata.
Huhujen mukaan vitostie olisi nelostietä nopeampi, mutta vertailua ei suoraan voida tehdä, sillä toisen auton kuljettajana oli sen tason logistiikkapäällikkö, että tavara liikkuu tarvittaessa ripeästikin. Perillä odotti melko rouhee mökki, Vuosselinkruunu. Se sijaitsee ihan Vuosselin (sen rinteen) ala-aseman läheisyydessä (hiihto sisään ja ulos) ja tilaa siinä on rapiat 160 neliötä, eli 11 äijää mahtui reissulehtineen miten kuten mestoille sisään. Astioita oli runsaasti, HetiValmis sauna ja neljä(!) vessaa.
Nokia osoitti mobiiliosaamisensa ja latasin onnistuneesti KeyCardiini 3 päivän Rukalipun matkapuhelimella. Itseasiassa edes portilla ei ollut juuri viivettä, kun ensimmäisen kerran menin läpi. Aktivoituuko tuollainen päiväkortti sitten automaattisesti, eikä vasta ensimmäisellä lukukerralla? Saavi tietäisi.
No, näitä Rukapostauksia kaikkia yhdistää muutama asia. Ensilumi, kalliit hinnat (Pisteessä vdkbtr yli 8 eur) ja angsti Rukan hiihtomahdollisuuksia kohtaan. Ei siinä mitään, löysin omasta mielestäni tehokkaampaa juttua hiihtämisestäni ja kehitys on kivaa, mutta kyllähän nuo Rukan rinteet on nähty kolmessa tunnissa. Hakemalla kun haki, niin saatiin ekat offarit, ekat jäätikkölaskut (self arrest harjoitukset jäi pitämättä) ja rutkasti leikkaavaa rinnehinkkausta. Luisuttelupuoltaki tuli testailtua lämpimikseen välillä, se on vaikeeta.
Yritin kuvata Rukalla. Tai mulla oli kamera mukana ja tajusin kyllä koko ajan, että on liian pimeä, mutta en tajunnut Tampereelta lähtiessäni, että kuinka pimeä voi olla. Aurinko nousi klo 11.00 ja laski 12.30 (tms). Tästä ajasta se oli ehkä 10% puiden latvojen yläpuolella, mutta tietysti pilvessä. Eli tätäkin postausta kuvittava kuva on ehkä paras saalis noista kuvauksista.
Sunnuntaina jo pakkasta vähän nostatteli (-15) ja en muista milloin olisi ollut niin paljon rytkyjä niskassa, kun silloin. Takamushan noissa Rukan hisseissäkin expressiä lukuunottamatta jäätyy. En edes muista, miten Kolilla on kestäny perät jäätymäti, sikäli rauhallinen turistikierros se tuolihissi on..
Mutta kivaa oli, porukka oli hauskaa ja oli uusia hahmoja mulle. Ei tarvinnu aina niitä samoja kakkajuttuja kertoa, vaan tuli uusiakin. Toverit budjettimiehinä eivät halunneet ottaa taksoa Pisteeseen perjantai-iltana, joten lähtivät puoliltaöin ylittämään Rukavaaraa. Ehkä hieman yllättäen mistään vaurioista ei raportoitu.
Takaisin ajeltiin sitten sunnuntaina ja Mazda6 kulki ilmeettömästi, turhia repimättä ja luotettavasti aina Tampereelle asti. Ruka nähty tältä kaudelta. Jos porukan määrä olisi pienempi (eli joutuisi maksamaan mökistä ja matkasta enemmän), kannattaisi kausi lähteä kyllä avaamaan ihan eri ilmansuuntaan kuin Rukalle. Ehkä sitä jonain vuonna vielä tajuaa.
YHTEENVETO
Hyvää:
+ majoitus ja tyypit
+ mazda6
+ hiihto mukavaa ja oppiminen kanssa
+ Nokian selain
Huonoa:
– Rukan perusmiinukset (en jaksa edes eritellä)
– Aika mitäänsanomaton hiihdollisesti
Vastaa