Energiansäästölamput

Joskus aikoinaan, kun olen käynyt pari kertaa työhaastatteluissa, on pitänyt keksiä joku vastaus kysymykseen: mitkä ovat hyvät ja huonot puolesi? Tähänhän kuuluu pystyä vastaamaan niin, että hyvä puoli on melko hyvä ja huono puoli tosi hyvä ominaisuus, kuten että hyvä puoleni on, että olen tosi ahkera ja huono puoli on, että en osaa lopettaa tekemistä, ennen kuin asia on valmis. No jotain tuonne päin.

Jääköön oma lainini tuohon salaisuudeksi, mutta voin väläyttää sen liittyvän uusiin asioihin ja niistä innostumiseen. Ja uusi asia minun ja meidän elämässä on viimeisten vuosien aikana ollut energiansäästölamput.

Kun muutimme nykyiseen (pankin omaan) asuntoon, olin liekeissä ostamassa energiansäästölamppuja joka paikkaan. Diilihän kuulosti loistavalta: Enemmän valoa, vähemmällä energialla. Se, että lamppu oli hieman kalliimpi ei vaikuta, sillä sen pitäisi kestääkin kauemmin.

Niinpä meidän asunnossa on pääasiassa energiansäästölamppuja, paitsi vessassa on ilmeisesti yksi hehkulamppu.

Olin innoissani energiansäästölampuista, en ole enää. Pari on jo pimentynyt, yksi onneksi saatiin takuuseen, jatkossa ostan vain sellaisia energiansäästölamppuja joissa on takuu. Valaisuvoima on alkanut hiipumaan useista lampuista, lisäksi tehokkaammat lamput syttyvät hitaasti, tuntuu että maksimivalo saavutetaan vasta 10-15 minuutin päästä sytytyksestä. Rahaa ei säästy, sillä saavutettava mahdollinen kulutusvähennys on palanut jo siihen, että yhden kympin maksaneen lampun ennenaikainen palaminen ei mennyt minkään valtakunnan takuuseen.

Valmistajilla on mukavat oltavat, kun sopivalla lainsäädännöllä saadaan pakotettua ihmiset ostamaan kyseisiä säästölamppuja, joiden kokonaisvaikutus raskasmetalleineen on hyvin kyseenalainen verrattuna hehkulamppuun – varsinkin Suomessa, jossa hukkalämpö menee usein ihan tarpeelliseen lämmitykseen.

Koko säästölamppujen ympärille viritelty himmeli on kyllä kuluttajan näkökulmasta selkeetä takaapäin runttausta.

Lisäys: Uutisointia Iltalehdessä (Kiitos Markus)

JB testaa: Kauden avaus, Ruka 2009

HiihtäjäAika useana vuonna peräkkäin on tullut avattua kausi Rukalla, mutta se kai ei ole mitenkään erikoista, kun ajattelee, siellähän se kausi myös joka vuosi alkaa ensimmäisenä. Tällä kertaa ei menty opiskelijaporukalla, opiskelijoita ei ollut minun lisäksi muita ja toisaalta voiko minuakaan opiskelijaksi sanoa, kun en asian eteen saa mitään tehtyä.

Joka tapauksessa, Rukalle mentiin, samalla saatiin pieni testi millainen Mazda6 farmari on. Kuin sattumalta olin samankaltaisia kärryjä jonain heikkouden hetkenä katsellut nettiautosta jo.. Mutta eipä hypitä aiheista toisiin. Joskus puoli neljältä päästiin Tampereelta lähtemään ja perillä Rukalla oltiin 01 jälkeen. Matkalla oli yksi pidempi (yli tunnin) breikki Oulussa, samalla myin vanhan ”kittiputken” pois (Canon ef-s 17-82/4-5.6 IS USM), nyt vaan uutta kattelee tuolle polttovälille.. Taas meinaa jutut karata.

Huhujen mukaan vitostie olisi nelostietä nopeampi, mutta vertailua ei suoraan voida tehdä, sillä toisen auton kuljettajana oli sen tason logistiikkapäällikkö, että tavara liikkuu tarvittaessa ripeästikin. Perillä odotti melko rouhee mökki, Vuosselinkruunu. Se sijaitsee ihan Vuosselin (sen rinteen) ala-aseman läheisyydessä (hiihto sisään ja ulos) ja tilaa siinä on rapiat 160 neliötä, eli 11 äijää mahtui reissulehtineen miten kuten mestoille sisään. Astioita oli runsaasti, HetiValmis sauna ja neljä(!) vessaa.

Nokia osoitti mobiiliosaamisensa ja latasin onnistuneesti KeyCardiini 3 päivän Rukalipun matkapuhelimella. Itseasiassa edes portilla ei ollut juuri viivettä, kun ensimmäisen kerran menin läpi. Aktivoituuko tuollainen päiväkortti sitten automaattisesti, eikä vasta ensimmäisellä lukukerralla? Saavi tietäisi.

No, näitä Rukapostauksia kaikkia yhdistää muutama asia. Ensilumi, kalliit hinnat (Pisteessä vdkbtr yli 8 eur)  ja angsti Rukan hiihtomahdollisuuksia kohtaan. Ei siinä mitään, löysin omasta mielestäni tehokkaampaa juttua hiihtämisestäni ja kehitys on kivaa, mutta kyllähän nuo Rukan rinteet on nähty kolmessa tunnissa. Hakemalla kun haki, niin saatiin ekat offarit, ekat jäätikkölaskut (self arrest harjoitukset jäi pitämättä) ja rutkasti leikkaavaa rinnehinkkausta. Luisuttelupuoltaki tuli testailtua lämpimikseen välillä, se on vaikeeta.

Yritin kuvata Rukalla. Tai mulla oli kamera mukana ja tajusin kyllä koko ajan, että on liian pimeä, mutta en tajunnut Tampereelta lähtiessäni, että kuinka pimeä voi olla. Aurinko nousi klo 11.00 ja laski 12.30 (tms). Tästä ajasta se oli ehkä 10% puiden latvojen yläpuolella, mutta tietysti pilvessä. Eli tätäkin postausta kuvittava kuva on ehkä paras saalis noista kuvauksista.

Sunnuntaina jo pakkasta vähän nostatteli (-15) ja en muista milloin olisi ollut niin paljon rytkyjä niskassa, kun silloin. Takamushan noissa Rukan hisseissäkin expressiä lukuunottamatta jäätyy. En edes muista, miten Kolilla on kestäny perät jäätymäti, sikäli rauhallinen turistikierros se tuolihissi on..

Mutta kivaa oli, porukka oli hauskaa ja oli uusia hahmoja mulle. Ei tarvinnu aina niitä samoja kakkajuttuja kertoa, vaan tuli uusiakin. Toverit budjettimiehinä eivät halunneet ottaa taksoa Pisteeseen perjantai-iltana, joten lähtivät puoliltaöin ylittämään Rukavaaraa. Ehkä hieman yllättäen mistään vaurioista ei raportoitu.

Takaisin ajeltiin sitten sunnuntaina ja Mazda6 kulki ilmeettömästi, turhia repimättä ja luotettavasti aina Tampereelle asti. Ruka nähty tältä kaudelta. Jos porukan määrä olisi pienempi (eli joutuisi maksamaan mökistä ja matkasta enemmän), kannattaisi kausi lähteä kyllä avaamaan ihan eri ilmansuuntaan kuin Rukalle. Ehkä sitä jonain vuonna vielä tajuaa.

YHTEENVETO
Hyvää:
+ majoitus ja tyypit
+ mazda6
+ hiihto mukavaa ja oppiminen kanssa
+ Nokian selain
Huonoa:
– Rukan perusmiinukset (en jaksa edes eritellä)
– Aika mitäänsanomaton hiihdollisesti

JB testaa: EKS Otus

EKS OtusMun on pitänyt jo kauan kirjoittaa arvostelua Otuksesta, vehkeestä jonka kaveri osteli dj-juttuja varten.

Kyseessä on siis tavallaan CDJ-kopio, mutta laite on tarkoitettu koko homman hoitamiseen, periaatteessa et tarvitse Otuksen ja tietoneen lisäksi mitään muita lisälaitteita kuin PA:n. CDJ-käyttäjälle perusominaisuudet kuten jog ja sen vinyylimoodi, cue + play logiikka, ovat tuttuja.

Testatessa tietokoneessa oli Traktor Scratch Pro. Muitakin välineitä voi käyttää, mukana tulee joku Live DJ tai vastaava, mutta siihen en sitten sen enempää tutustunut.

Otuksessa on siis idea, että vehkeessä on jog, vähän eq-ruuveja ja sitten kulmissa monisuuntaiset toimintanapit, lisäksi etulevy täynnä kosketusnäppäimiä, joihin voi bindata mitä vaan toimintoja. Itseasiassa kaikkiin nappeihin ja ruuveihin voi bindata omat toimintonsa, jotka haluaa. Esimerkiksi kaverini oli bindannut eq-ruuveihin filtteriasetukset, koska käytti erillistä mikseriä. Kannattaa katsoa Otuksen sivuilta lisätietoa, en oikein osaa kuvailla millainen laite on kyseessä.

Sanoisin, että Traktor Scratch Pro ja Otus pelasivat todella hyvin yhteen. Mutta Traktorin ja Otuksen käyttö tuntui tällaisesta kaverista, joka on niillä huonoilla cd-vispilöillä ensimmäiset biisinsä soittanut, huijaukselta. Traktorin tempon tunnistus on niin hyvä, että kun vauhdin saa synkkailtua ruudulta sadasosalleen oikein, niin vaihtojen aikana ei tarvitse korjata ollenkaan. Siksi myös kosketusnäyttöön perustuvat pitch toimii. Se toimii samalla tavalla kuin tietokoneiden laattahiiret, eli sormella kelaamalla saa pitchiä nostettua ja laskettua. Voisin kuvitella että ”normaalissa” soitossa systeemi imisi ja kovaa, mutta Traktorin kanssa sillä ei ollut väliä.

Sanoisinkin, että Traktor Scratch Pro ja Otus on hyvä combo kilpailemaan itsensä DJ Heron kanssa, vaikka kohderyhmä toki on aivan eri. Jos ostaja siis haluaisi simuloida DJ-hommia, eikä kerätä pisteitä. Niin helppoa soittaminen Otus & Traktor -combolla on. Melkein liian helppoa.

Otuksessa on jännittäviä ajatuksia, kuten se, että yhdellä kontrollerilla hallitaan molemmat dekit, lähinnä niin, että alareunassa olevalla napilla valitaan, kumpaa dekkiä ohjaa. Voin vaan kuvitella miten helppoa on vahingossa koskea väärään dekkiin soittaessa..

Soittokokemusta minulle kertyi vehkeestä ehkä yksi tunti, toinen tunti suusanallista lätinää ja soiton seuraamista, enkä tämän syvällisempää arviota osaa antaa. Tavallaan järjestelmä tuntuu lelulta, mutta sillä voi tehdä ne kaikki asiat mitä ”oikeillakin” laitteilla. Paitsi helpommin.

Otuksen ostamisella voisi oikeasti korvata DJ Heron, mutta hintalappu on hieman eri. Mutta niin ovat mahdollisuudetkin.

Nokia Messaging

Tietääkö joku voiko tai miten voi Nokia Messaging email-ohjelmassa luoda sähköpostitilin ilman automaagista toimintoa? Kun sähköpostiosoitteeni päättyy @lut.fi, mutta se pitäisi lukea osoitteesta owa.lut.fi, menee sähköpostitilin automagiikka hämilleen, eikä tilin luominen onnistu…