by

Liian kapea suksi osa I ja II

Jasu vetää, mustissa.Päivä I: Upeaa puuteria. Pojat menee ensin, Simo sulavasti ja suoraan, Tuomas hyppyyttää pompuista ja vetää kovaa. Itse tulen perästä. Nojaan takasukseen, yritän tehdä pienen telluasennon, että suksi uisi paremmin. Lunta on. Vaihdan jalkaa, eli teen käännöksen. Suksi sukeltaa. Pää edellä hankeen.

Päivä II: Vähän painunutta, mutta edelleen upeaa puuteria. Laubilla paljon lunta, paljon vauhtia, hyvällä tavalla kulmaa. Suksi ui. Reisissä polttaa, kun joutuu ajelemaan suksea niin takaa. Pienet töyssyt on otettava vielä enemmän takapenkiltä. Suksi ei anna ollenkaan painetta vastaan. Siirryn loppuosassa alppikäännökseen, joka risukon välissä toimiikin hyvin ja nautin hiihdosta. Alppikäännöksessä painon saa paremmin jaettua kahdelle jalalle ja siten saa kantopintaa enemmän.

Päivä I (uudelleen): Simo antaa testiin oman leveämmän suksen. Lähden laskemaan. Suksi nousee pintaan ja antaa painetta molemmille jaloilleni vastaan. Kääntyminen on helppoa, tekipä pitkää käännöstä tai lyhyttä pomppukäännöstä. Huudan puolessa välissä laskua pojille (lasken ensimmäisenä) kirosanoja, niin hyvä suksi on laskea. Lupasin ostaa sukset heti. Simo manaa minun omaa Elanin M999 -suksea. Liian kapea. Ei kelluta. Vaikea.

Leveitä suksia joskus kuulee haukuttavan, ne ovat ”taitojen parantelua”. Ehkä niinkin, mutta niin valtava ero hiihdon helppoudessa oli, että henkilökohtaisesti valinta leveän ja kapean (jos 99mm on kapea :) suksen välillä on helppo. Jos hiihdosta kerta voi nauttia, niin miksi ei sitten nauttisi?

Taisi tulla arvokas testilasku..

Kommentoi

Comment