Sekalaista

EuroSeuraa sekalaista kotiinpalushittiä. Viikonloppu on ohi ja arki on alkanut, tosin ei minulla – menen töihin vasta huomenna. Kävin tänään kuitenkin pariin otteeseen ulkona hallituissa olosuhteissa totuttautumassa kotimaahan ja meininkiin täällä.

Kieltämättä aamulla koiraa ulkoiluttaessa ja rapaisessa loskassa seisoessa mietti, että ”nyt taas ymmärrän, miksi kotimaassa ihmiset olivat niin äkäisiä talven”. Kyllä itseäkin olisi kovasti riivannut. Onneksi päivällä alkoikin paistamaan aurinko ihan napakasti, eikä loskaakaan kaupungilla ole. Katsoinko oikein: Suomessa on pidempi valoisa aika kuin Sveitsissä tällä hetkellä?

Asiakaspalvelu on tavallaan ollut vähän kanssa esissä tässä heti tänään. Sveitsissä asioin pienissä liikkeissä ja usein myyjät olivat ainakin näöltä tuttuja. No niin ei tietenkään ole Sokoksella tai Prismassa. En itse ole kokenut mitään vääryyttä, mutta kun Sokoksella joku nainen haluaisi lyhennyttää sieltä ostamaansa ranneketjua ja vastaus on, että tässä menee viikko, niin heti vilahti joku asia takaraivossa. Tuonhan saisi tehtyä minuutissa. Mutta noin kai se isoissa puljuissa ja yksiköissä menee.

Kävin myös harjoittelemassa kännykkäirkkausta ja jonotussimulaattoria Nordealla. Pääsin sulkemaan tilini 30 minuutin odottelun jälkeen. Tilin sulkemisessa meni yllättävän kauan, varmaan viisi minuuttia. Mutta hupaisinta oli, että kun tililläni oli ollut 30snt rahaa (ihan rihikuivaa!), niin sitä rahaa piti pankkivirkailijan lähteä sitten etsimään pankista ja siihen meni hyvinkin 5 minuuttia. Nauratti.

Tapiolasta sanottiin pankki-/visakorttiin menevän noin pari viikkoa. Sitten käyn kokeilemassa Sammon tilinlopetuspalvelua. Entisten kokemusten perusteella Sammossa ei tarvitse juuri jonotella. Veikkaan, että Sammossa eivät edes jaksa kysyä syytä poistumiseeni pankin kuvioista.

Pankkisähellystä

Henkilökohtainen muistilista kunhan pääsen Suomeen ja hoitamaan asioita.

  1. Hae rahat pois Sampopankista
  2. Hae rahat pois Nordeasta
  3. Avaa Tapiolaan uusi käyttötili ja ota sinne kortti

Meni kyllä täysin hermo tuon Sampon ”uudistuksen” kanssa. Miten on kätevää täällä ulkomailla, kun ei esim nää enää Visan luottotilannetta. Ja ettei pankki toimi. Ja että kaikki asiat on hidasta, jumissa ja kehityksen alla. Nordeassa en jaksa rahaa seisottaa, vaikkei se minulle vielä mitään maksaisikaan – nimittäin kun korkoahan ne eivät sieltä maksa.

Tapiolasta sain viime vuonna vähän alle 40e korkoa, enkä tosiaan ole mikään miljonääri.. Samposta (joka oli ennen säästötilini) sai aina 10-20 snt.

Laskijat

Joskus päivät ovat pitkäveteisiä eikä tapahdu oikein mitään. Silti pitää olla koko ajan valmiina lähtemään.

Tänään oli taas yksi niistä hitaista päivistä. Mitään ei tapahtunut, valmiudessa oltiin. Näkyvyys heikko, ei laskua. Kuitenkin, kun ammattimiehiä ei olla, syyllistyttiin hätäilyyn ja vääriin johtopäätöksiin ja laskettiin hälytystasoa. Henkilökohtaisesti astuin rosterista pois, kun olo ei ollut parhaimpia, mutta siivouspari EFC-2 pysyi hälytysvalmiudessa.

Klo 14:20 hälytyspilli vinkahti. Standilla oli näkynyt aurinko, itseasiassa jo jonkin aikaa (tästä saimme tiedon vasta myöhemmin). Siivouspari siirtyi hälytysautoon suksineen ja kamoineen alle minuutissa ja kuski (koodinimi EFC-TÖHÖ) kapusi ratin taakse. Alle kahdessa minuutissa hälytyksestä Hälytysajoneuvo lähti valumaan alamäkeen kohti ala-asemaa.

Siivoukset oli hyvällä mallilla jo EFC-2 saapuessa paikalle, mutta tarvetta lisätoimintaan kuitenkin vielä oli. Pojat saivat tilanteen viimeisteltyä ja pääsivät ansaitusti Yukiin rentoutumaan.

(vrt. Pelastajat)

Liian kapea suksi osa I ja II

Jasu vetää, mustissa.Päivä I: Upeaa puuteria. Pojat menee ensin, Simo sulavasti ja suoraan, Tuomas hyppyyttää pompuista ja vetää kovaa. Itse tulen perästä. Nojaan takasukseen, yritän tehdä pienen telluasennon, että suksi uisi paremmin. Lunta on. Vaihdan jalkaa, eli teen käännöksen. Suksi sukeltaa. Pää edellä hankeen.

Päivä II: Vähän painunutta, mutta edelleen upeaa puuteria. Laubilla paljon lunta, paljon vauhtia, hyvällä tavalla kulmaa. Suksi ui. Reisissä polttaa, kun joutuu ajelemaan suksea niin takaa. Pienet töyssyt on otettava vielä enemmän takapenkiltä. Suksi ei anna ollenkaan painetta vastaan. Siirryn loppuosassa alppikäännökseen, joka risukon välissä toimiikin hyvin ja nautin hiihdosta. Alppikäännöksessä painon saa paremmin jaettua kahdelle jalalle ja siten saa kantopintaa enemmän.

Päivä I (uudelleen): Simo antaa testiin oman leveämmän suksen. Lähden laskemaan. Suksi nousee pintaan ja antaa painetta molemmille jaloilleni vastaan. Kääntyminen on helppoa, tekipä pitkää käännöstä tai lyhyttä pomppukäännöstä. Huudan puolessa välissä laskua pojille (lasken ensimmäisenä) kirosanoja, niin hyvä suksi on laskea. Lupasin ostaa sukset heti. Simo manaa minun omaa Elanin M999 -suksea. Liian kapea. Ei kelluta. Vaikea.

Leveitä suksia joskus kuulee haukuttavan, ne ovat ”taitojen parantelua”. Ehkä niinkin, mutta niin valtava ero hiihdon helppoudessa oli, että henkilökohtaisesti valinta leveän ja kapean (jos 99mm on kapea :) suksen välillä on helppo. Jos hiihdosta kerta voi nauttia, niin miksi ei sitten nauttisi?

Taisi tulla arvokas testilasku..