Eilen kävin testitiimin kanssa testaamassa Tampereen keskiviikon kulttuuritarjontaa rähjäisessä ja punk-henkisessä paikassa nimeltä Vastavirtaklubi. Testihenkilöstönä toimi lisäkseni Team Rajala.
Oltiin paikalla jo heti kello 22 jälkeen, kun esiintymisajasta ei ollut täyttä tietoa ja ei haluttu toisaalta missatakkaan esiintymistä. Paikka oli henkilökohtaisesti hieman shokki, tarkoituksellisen(?) rähjäinen punk-mesta, jossa oli ennen meitä noin 5 ihmistä paikalla. Mikäs siinä, oli kuitenkin rauhallista ja siinä odotellessa saattoi kumota mukin tai kaksi.
Paleface ja pojat hyppäsivät lauteille puolenyön aikoihin, ihmisiä ei silloinkaan ollut viittäkymmentäkään. Henkilökohtaisesti se vaikuttaa keikkakokemukseen, haluaisin ennemmin hukkua siihen yleisömereen kuin pojottaa lattialla siten, että joka suuntaan on tyhjää pari metriä. Esiintyjätkin olivat aluksi vähän ihmeissään.
Vielä enemmän ihmeissään olivat sen jälkeen, kun levyt lähti pyörimään. Ilmeisesti reksiviitaksi tarkoitettujen teknareiden alla oli kyllä styroksit, mutta cd-soittimen alla ei ollut. Monitorit oli aivan pöydän vieressä ja ei ketään varmasti tässä vaiheessa yllätä, kun kerron, että levyt alkoivat hyppimään. Biitti tippui, mutta kovin jännästi. Jännää, että tuon tason ukkojen soundchekissä ei kamoja testata. Lisäksi joku biittilevy oli oikeasti myös vioittunut, eikä suostunut soimaan. Ilmeisesti CDJ-xxx antoi henkensä :) Mutta, kokeneet ketut eivät tästä hämmästy, seuraavaksi sitten biitboksattiin.
No, paikalle kannettiin Mac, joka siis yleensäkin on maailman ykköstuote. Ja tässäkin tapauksessa se pelasti shown, kiintolevyä eivät tärinät haitanneet ja taustat saatiin pelaamaan.
Katsokaapa tuo ylläoleva video. Siinä räbäyttää Paleface, Redrama ja joku kolmas tyyppi. Tunnistustehtävä: Kuka on toi kolmas tyyppi? Räbbiskenepisteitä jaossa. Niin, kolmas tyyppi oli Capenape.
Koko keikkaa ehkä mausti yleinen häröily, laitteet ei toiminu, Redrama oli seipäässä ja Davo aivan naamat. Davo pysyikin sitten lavalta pois, kunnes loppukaneetiksi tuli iskemään omaa runouttaan.
Keikan kuluessa yleisökin alkoi lämpenemään. Kun laitteet taas kerran lahosivat, yleisö taputti ukoille biittiä, johon pystyivät sitten enemmän tai vähemmän hyvin vetämään. Kohta lavalle otettiin yleisöstä joku villapaitaukko, joka tuli kitaralla antamaan pojille tahtia. Oli kyllä huikeaa. Palefacesta kuoriutui tällä keikalla myös laulaja-lauluntekijä -tyyppinen ratkaisu. Kitara käteen ja laulamaan:
Keikalla nähtiin myös accapellavetoa, redramaa kitaran varressa ja vaikka mitä. Keikka kestikin kaikkine sekoiluineen varmaan 1,5h ilman yhtään encorea. Ja tyypit ei silloinkaan olleet oikein valmiita poistumaan lavalta. Loppukaneetiksi mr. Paleface totesi, että tämä nyt oli vähän erilainen keikka.
YHTEENVETO:
Hyvää:
+ Hyvä seura
+ Hyvät esiintyjät
+ Hauska / erilainen keikka
+ Loistavia biisejä (mm. joku ennen kuulematon yhteistyö Promoen kanssa(!))
+ Lippujen hinta
Huonoa:
– Liian vähän ihmisiä
– Välillä aivan liian kova äänenvoimakkuus
Vastaa