Muutama postaus sitten puhuin omasta levyjensoittoharrastuksesta hieman. Se aiheutti paitsi paljon kommentteja, niin myös blogin ulkopuolisia kommentteja siitä, että ei oltu oikein ymmärretty mistä on kyse. Koska Jasmon Blogin kirjoittajana minulla on vastuu tietenkin lukijoiden hyvinvoinnista, niin päätin kirjoittaa lyhyen käsitekartaston: Konemusiikki ummikoille.
Jumputus. Konemusiikki koostuu jumputuksesta ja muista äänistä.
Minimalistisuus. Jos jumputusta on vähän ja muita ääniä ei oikeastaan ollenkaan, sanotaan sitä minimalistiseksi musiikiksi.
Proge. Jos se jumputus on tylsää, sitä sanotaan progreksi.
Polkka. Jos jumputus on nopeaa, sitä sanotaan polkaksi.
Häppäri (Happy Hardcore). Jos jumputus on nopeaa ja siinä on jännän nopealta kuulostavia naisvokaaleja ja pianoita, sitä kutsutaan häppäriksi. (Eroaa Happy Hourista, tosin yhtä kivaa!)
Kiksu. Jos biisi kuulostaa hyvältä, ja tekee mieli tanssia, se on kiksua. Kiksu voi olla juustoista.
Rumpubasso. Jos jumputus ei olekaan tasaista pauketta, sitä sanotaan rumpubassoksi. Rumpubassoa monesti kutsutaan puhekielessä junkaksi, vaikkei se ihan niin menekään.
Nitku. Jos biisi on tylsä, eikä siinä tapahdu mitään, mutta dj on liekeissä, puhutaan nitkusta.
Biittaus (beat matching). Dj yrittää saada levyt soimaan samaa nopeutta siten, että jumputukset menevät päällekkäin. Tällöin kuuntelija ei periaatteessa tiedä milloin edellinen biisi loppuu ja uusi alkaa. Tästä siis käsite taukoamaton jumputus.
Laukka. Kun dj ei saa levyjen jumputusta menemään päällekkäin, vaan toinen biisi menee vähän nopeampaa (”karkaa”), niin sitä kutsutaan laukaksi. Se on myös synnyttänyt erityisen laukkabongareiden yhteisön, jotka tulevat konemusabileisiin spottaamaan biisejä ja juomaan kaljaa nurkassa ja kommentoimaan kavereilleen kuinka TAAS laukkasi.
Miksaus. Mikseriin tulee eri soittimista (levysoittimista, cd-soittimista jne) äänet sisään ja dj päättää mitä lähtee ulos. Voidaan tehdä myös hienoja kikkoja tai käyttää efektejä.
Kikka. Konemusaihmiset ovat sen verran kekseliästä väkeä, että jos dj soittaa vaikka hetken toista biisiä ja sitten väliin hetken toista biisiä, sitä sanotaan kikaksi. Myös muita hulvattomia kikkoja voi tehdä, polkassa erityisen suosittu on backspin.
Efekti. Käytetään erilaisia efektejä biisin elävöittämiseen. Efektejä voi olla esimerkiksi kaiun lisäys. Efekteistä tärkein on flanger, joka on suositeltavaa pitää päällä koko ajan.
Backspin. Kun dj:llä biisit laukkaa luureissa ja hän tajuaa, että vaihto ei tule olemaan sulava, hän satuttaa biisit sinnepäin ja pyöräyttää vinyyliä voimakkaasti taakse, jolloin siitä kuuluva erikoinen ääni hämää kuulijoita ja kun dj tuo seuraavan biisin sopivasti sisään, se kuulostaa ihan hyvältä vaihdolta. Joku väittää sitä ihan kikaksi, varsinkin polkassa.
Breikki. Jos jumputuksessa tulee hetken tauko, sitä kutsutaan breikiksi. On myös sellainen musiikkityyli, kuin breaks, jossa siis on enemmän kuin yksi tauko jumputuksessa.
Biisien spottaus. Tärkeää omien skenepisteiden kerryttämiseen.
Skenepisteet. Ainakin klubitus.orgista löytynee vinkit omien skenepisteiden laskemiseen. Tärkeää on mm. se, että ketä tunnet ja osaatko spotata jotain ihme biisejä labeleineen.
Label. Label eli lafka on siis levy-yhtiö, tai joku sen tapainen. Yleensä profiloituneita johonkin tiettyyn tyylilajiin. Voidaan puhua esimerkiksi Anjuna-kiksusta (Anjunabeats on se lafka).
Juusto. Kiksussa voi olla juustoisia (cheesy) melodioita. Sillä tarkoitetaan ällömakeita hehkutuksia. Kovin jätkä ottaa bileisiin juustohöylän mukaan ja vetää sillä ranteensa auki, jos tulee liian makeaa kiksua.
Jotain tärkeää varmaan jäi mainitsematta tässä muutenkin niin lyhyessä raapaisussa, mutta saavun joensuuhun, joten pakko lopettaa kirjoittaminen. Lisää omat kommenttisi.. yllättäen: kommentteihin!
Vastaa