by

Vielä irtisanomisista

Smokey kommentoi aiempaan postaukseeni mm. seuraavaa:
”Joka vuosi työnantajapuoli lobbaa työehtoja heikommiksi ja normaalin työntekijän asemaa yhä vaikeammaksi ”

Koska vastauksesta tuli liian pitkä kommentiksi, päätin tehdä tästä uuden postauksen. Vastaus, olkaa hyvä:

Tuota kun Suomessa näkisikin. Suomen valtionjohto on sen verran vasemmalta, että haluaisinpa nähdä milloin tupossa tai vastaavassa saataisiin ratkaisevasti heikennettyä työntekijän oikeuksia tai asemaa. Otetaan esimerkiksi 20v firmassa ollut mies, joka on ehkä elämäntilanteen takia ratkennut ryyppäilemään. On kuitenkin töissä selvinpäin, mutta mikään ei kiinnosta. Työteho on alhainen, mutta tekee kuitenkin töitä. Työnantajalle ei ole laisinkaan yksiselitteistä päästä eroon tuollaisesta ukosta.

En ole ollut paperityöläinen päivääkään. En silti usko että paperiliiton työntekijöiden työehdot ovat aivan surkeat ja työn teko yhtä tuskaa. Verrataan vaikkapa sairaanhoitajiin, jotka myös tekevät vuorotyötä, kantavat vastuuta ihmishengistä, kohtaavat kuolemaa säännöllisesti ja vielä huonolla palkalla. Tuosta asioiden suhteuttamisesta tuli vain mieleen..

Smokeyn kirjoituksesta saa sellaisen käsityksen että suuret yhtiöt ovat pahoja. On totta, että suurella omistajapohjalla liikkuva yritys voi tehdä moraalittomia tekoja helpommin, kun selkeää syyllistä ei voida osoittaa. Toimitusjohtaja teki sen, mitä osakkaat vaativat ja kukaan osakas ei sitten kuitenkaan vaatinut mitään. Kuitenkin yritysjohdon ensimmäinen velvollisuus on huolehtia siitä, että toimintaedellytykset säilyvät, ei niinkään olla yhteiskuntavastuullinen(HS 16.3.).

Ei työllistyminen toimi niin, että pidetään firmat Suomessa ja ne palkkaa ihmisiä. Jos yrityksellä ei ole globalisaatiossa toimintaedellytyksiä Suomessa, niin ei ne voi täällä myöskään toimia, paitsi valtion avulla (ja varmaan omistuksessa). Jos firma ei voi toimia, se ei voi myöskään palkata ihmisiä, tai pitää edellisiä töissä.

Paperialalla tarjontaa oli ja on varmasti edelleen liikaa. Luonnollista on, että leikataan sieltä, missä työvoima on kallista, koneet vanhoja ja kysyntä rajallinen. Niin se vain nyt menee ja sille ei voi mitään. Sitä kutsutaan markkinataloudeksi. 60-luvulla Suomessa oli tärkeä teollisuuden haara vaateteollisuus. Enää Suomessa ei tehdä vaatteita kai oikein missään. Niin ne ajat muuttuu. (HS 16.3.)

EK:n jäsenyrityksissä on tänä vuonna enemmän niitä, jotka lisäävät väkeä, kuin niitä, jotka vähentävät (HS 16.3.).

Suomi pärjää kilpailuvertailuissa, mutta ei kuitenkaan kilpailussa. Blogissa valittaminen ei taatusti auta, mutta ei auta myöskään se, että joka vuosi suomalaiset valitsevat samanlaiset kansanedustajat, samanlaiset kunnallisedustajat jne. Presidenttiäkään ei kesken kaiken saatu vaihdettua, vaikka kovasti yritettiin. Ohjelmistoalalla ja uudessa teollisuudessa ylipäätään toimitaan lähellä asiakasta. Pitää sopeutua siihen, että asiat muuttuvat jatkuvasti. Olla valmiina muutoksiin. Suuriinkin. Suomi ei ole ollut valmis pitkään aikaan muutoksiin. Ilmeisesti on luultu niin, että kun asiat ovat hyvin ja mitään muuteta, niin asiat myös pysyvät hyvin.

Suomi on periaatteessa hyvinkin ketterä, pienenä maana. Tarkoitan ketterä päätöksenteossa. Mutta Suomi kuuluu EU:hun. EU on sellainen mammutti päätöksenteossa, että mitään järkevää sieltä ei koskaan tule – ainakaan ajoissa. Euroopan unionia on haukuttu lehdissä jo kauan kyvyttömyydestä yhtään mihinkään. Ja Suomi mallioppilaana ei tee mitään omia päätöksiä, jollei saa mustaa valkoisella EU:sta.

Ei asiat nyt tietenkään niin huonosti ole. Kun irtisanomiset monilla aloilla tulivat nyt yhtä aikaa, niin ihmiset menivät jotenkin shokkiin.

En voi vielä olla tähän toteamatta sitä, että hieman nauratti, kun Paperiliiton puheenjohtaja uhkasi työtaistelulla, jos UPM:n yt-neuvottelut eivät mene niinkuin he haluaisivat. Joo, menkää lakkoon. On varmaan sekin osa paperityöläisistä, jotka edelleen pitävät paikkansa ja saavat palkkaa, tyytyväisiä, kun mennään taas lakkoon.

Lähteet:
(HS 16.3.2006 – Vieraskynä artikkeli – Elinkeinoelämän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell)

Kommentoi

Comment

  1. Se täytyy muistaa, että paperityöläisten palkat muodostavat melko pienen osan kokonaiskuluista, eli vaikka näille kaikkien suomalaisten rakastamille paperityöläisille maksettaisiin kuukaudessa vain kahden viikon palkka, eli se tuhat euroa, ei paperiteollisuuden ahdinko siitä muuttuisi mihinkään.

  2. Joo, ihmisten palkat on käytännössä mitätön osuus tuossa paperituotannon kuluissa.