by

Kirja

Jos joku on lukemassa Tom Clancyn Karhu ja Lohikäärme kirjaa, niin ei kannata lukea tätä postausta pitemmälle. Seuraa juonipaljastuksia.

Tom Clancyhän kirjoittaa teknotrillereitä, jossa maalailee aina jonkun kriisin maailmaan jonka USA lähtee hoitamaan. Muuallakin kaikki erikoisjoukot ovat aina tehokkaita, mutta eivät aivan niin tehokkaita kuin USA:ssa.. Ja sitä linjaa. Kunnon patrioottimenoo. Jonkun aikaa en voinut lukea ollenkaan ko. kirjoittajan kirjoja, kun USA:n ylistys potki päähän niin kovin. Nyt kun mielipiteet on vähän tasoittuneet ja nuoruuden angsti vähenemässä, niin olen taas ottanut Clancyn lukemistooni.

Mutta taas alkoi ärsyttää. Tässä kirjassa ensimmäiset 600 sivua pohjustettiin syitä Kiinan hyökkäykseen Venäjälle ja korostettiin sitä, kuinka ylivoimaiset Kiinan joukot tulisivat olemaan. Niitä oli 8 kertaa enemmän kuin venäläisiä. No hyökkäys tapahtui. Mutta eipä hätää, USA tulee väliin. Alkukirjassa oltiin vielä sitä mieltä, että USA ei saa tarpeeksi joukkoja Venäjälle auttamaan heitä. No, se loppukirjassa on ilmeisesti unohtunut. Clancyn mielestä yhdellä pommituslennolla saadaan tuhottua täysin yli 700 vihollispanssaria. Tässä kohdassa alko tuntumaan pahalta. Miksi USA:n sodat sitten ovat olleet niin vaikeita, kun ovat kerta noin ylivoimaisia? Jos nykyään tulisi vielä rintamasotia, olisivatko ne yhtä teurastusta?

Lopulta Kiinan ylivoimainen hyökkäys, iskettiin takaisin. Kymmenien tuhansien miesten armeija jossa oli tuhat tykkiä (telatykkiä ja perässä vedettäviä), tuhansia tankkeja ja tela-ajoneuvoja sekä jalkaväkeä, iskettiin takaisin siten, että omiksi tappioiksi jäi 300 miestä. Onko tämä Clancy tosissaan? Alussa kuitenkin luotiin kuva kiinalaisesta sodanjohdosta taitavana ja sotilaista kurinalaisina.

Taidan pitää Clancyn lukemisessa taas taukoa.

Kommentoi

Comment