by

Urheilu

Intistä minulle jäi jotain hyvääkin käteen. Innostus urheiluun (no se on kyllä ollut aina) ja kohtuullinen kunto. Kävin intin jälkeenkin kuukauden verran ainakin 3 kertaa viikossa lenkillä ja hoidin kuntoani ja katsoin mitä söin. Yritin taistella Lappeenrannan Tylsyyttä vastaan, enkä meinannut alistua ollenkaan. Välillä taistelu oli aika vaikeatakin, suorastaan hitotti.

Sitten, kuin seinään, urheilu loppui. Olen ollut nyt kaksi viikkoa täysin urheilematta. En ole tehnyt käytännössä yhtään mitään. Töitä olen saanut tehtyä jonkin verran, varsinkin suunnittelua. Mutta nyt alkaa ahistamaan. Halu liikkumiseen kuitenkin on. Kaveritkaan eivät pakota mua lähtemään.

Mutta, asiat on muuttuvaisii. Lähden ottamaan puhdasta happea Joensuusta, puhtaasta (kenties myös syvästä) lumesta ja lupaan itselleni näin blogin kautta, että aloitan urheilun taas tosimielellä. Ei sen takia, että laihtuisin (tai pysyisin tällaisena), ei sen takia että muuttuisin paremman näköiseksi (hmm.. eikö?) vaan sen takia, että urheilusta tulee hyvä mieli. Ja ei ole huono omatunto. Tällä linjalla.

Kommentoi

Comment